Omenahyve31986Finnish

Z OMENAHYVE APPLEKLUBI APPLE FINLAND USERS CLUB. RY de 4, de an ae APP LIEKLUBI AP PLEKCUBS LUG) S YUOTTA Appleklubin esihistoriaan kuuluu etta Tero Sandille piti soitella kiinnostuksesta oman, kayttajaklubin perustamiseen. Jo ennen varsinaista perustamiskokousta oli muodostunut eri tavalla orientoituneet tapaamis- Ja keskusteluryhmat, joista klubin ensimmaiset asiantuntijat palvelevaan puhelimeen kerattiin. Appleklubi perustettiin 24.10.81 kahdeksantoista lasnaolleen voimin. Kokouksessa muodostettiin toimikunta hoitamaan klubin asiat, kunnes ensimmainen vuosikokous oli vahvistanut saannét ja ensimmainen hallitus valittu. Ensimmainen jasenkirje oli kaksi sivua pitka, seuraava oli jonelja Sivua ja sisalsi kutsun ensimmaiseen vuosikokoukseen. Mutta jo touko- kuussa -82 tulee 17-sivuinen ja kirje ja klubilenden perustamisesta tekee hallitus paatéksen. Jasenm: ahestyy viittakymmenta ja klubin Jasenlehti Omenahyve ilmestyy syyskuussa 38-sivuisena. Poimitaan muutamia lauseita naista jasenkirjeista esimerkkina klubin alkuajoita. Tarkein toimintamuotomme ennen kurssien, Jaseniltojen ym. kayntiin- lant6a on vastauspalvelu joko puhelimitse tai henkildkohtaisesti. Applen kanssa puuhatessa syntyy vaistamatta monia ongelmia, jotka monasti yksi Puhelinsoitto voi katevasti ratkasta. Toimisto on Teronluona. Meille muillekin voi soitella. Klubi on paattanyt liittya international Apple Coreen, Applen kayttaja- ryhmien kattojarjesto. Peelings !I on tilattu, lehti joka on puolueeton Applen softwaren arviointilehti. Apple spesifinen NIBBLE-lehti mainitaan Jo ensimmaisessa jasenkirjeessa, kuten kuukausittain ilmestyva CALL-AP.P.LE. julkaisu. Hankinnan arvoisista Apple-kirjoista mainitaan teknisesti pidemméalle ehtineille rautaisen kirjan BENEATH APPLE DOS ja ALL ABOUT APPLESOFT. OMENASTA SE ALKOI Mmaailmassa synti ja rappio.-Mutta omena lienee tassa koko sotkussa kuitenkin viattomin. Hakekaamme vikaa mieluummin Eevasta ja Aatamista. Tassa olemme omenoinemme. Naimisissa olevat omenanomistajat varmasti ymmartavat, miksi Eevamme syyttavat meita uudesta syntiinlankeemuksestamme. Kenen kanssa sita oikein ollaan naimisissa... Mutta vakavat asiat sikseen. Siirtykaamme leikin puolelle. Koska Applellannehan te varmaankin vain leikitte? Monet teista ovat jo ehka huomanneet, etta urheasti rapelletysta BASIC-hyétyohjelmasta on loppujen lopuksi enemman haittaa hyétya? Kun uskottelut ja keveat perustelut ovat haihtuneet, mita j jaljelle? Tietysti tuo jumalainen luomisen ilo - ja tuska. Enta muuta? - Paljon. Ohjelmistojen taso on noussut huimasti parissa vuodessa. Harrastelijat ovat pudonneet ohjelmistokehityskelkasta, ja ohjelmistojen eturintamilla elamme jo kivikovan ammattilaisuuden aikaa. Luojan kiitos! Nain kirjoitteli Omenahyveen tuleva toimittaja ja paatoimittaja Markku Siivola toukokuu -82 jasenkirjeessa. Samassa jasenkirjeessa jatkuvat namat Markun teravat ja valilla hyvinkin filosofistiset ajatukset; tietysti kannattaa kuulua Suomen kayttajajarjestédn eli Appleklubbiin, astaan vapaaehtolsesti ja innolla paneutuneet kayttajajarjestét ovat parhain turva jasenilleen. - Tuliko hankittua skandinaavinen nappaimist6 he- ti karkeen? Eik6? Sita tulette katumaan vilmeistaan sind vaiheessa kun printterten hinnat alkavat olla kaikkien ulottuvilla, eka se vaihe ole kaukana.-Teksti jatkuu ja Markkun tulee erityislaitteisiin mita vol hank- kia, kuten graf itkkapdydat, valokynat, keHot, modeemit, kovaleyasemat, 6809- Ja 68000-mikroprosessorikortit (joka viimeksi mainittu saattaa olla jopa ratkaisevin Applen kilpatlukyvyn yllapitaja lahivuosten aikana). Tama toteamus tuli mita iImeisimmin todeksi, kuten me tiedamme tanaan Ja.tama kirjoituskin on kirjoitettu 68000 -prosessorin avulla. Kuten , Silloin, sis&lta myéskin tama jasenlehti vinkkeja tulevaisuuteen mm uusien Maccien iImestymisesta. Klubilla on naina vuosina ollut kolme puheenjohtajaa Markku Siivola, Klaus Lindh ja Hannu Kokko seka toimikunnan puheenjohtaja Otto RomanowskI. Applekoneiden maahantuojina on ollut kolme eri yritysta klubin olemassa- olon aikana, joka myés on hei jastunut toimintaamme. Kun naita vuosia tarkastelee, voi todeta, etta jasenmaara on ilahduttavan pal jon kasvanut, klubilaisina et ole pelkastaan //:sen kayttajat, vaan yha useammalla Jasenella on enemméan kuin yksi kone ja monella on jopa jokin toisen- merkkinen kone, esimerkiks! IBM. Jasenisté on vuosten varrella toivonut ja odottanut tiiviimpaa ja hyddyllisempaa yhteistyéta maahantuojan kanssa, Ja uskomme tana paivana etta tassa kul jemme parempia vuosia kohti. Mita tuo seuraavat viisi vuotta mukanansa? -Appleklubi on viela olemassa Ja muutamatsen ulkopuolella olleet ovat liittyneet mukaan toimintaamme, Jasenlenteamme tehdaan kehittyneemmalla tekniikalla ja se sisaltaa yha enemman tietoa, koska on tajuttu etta klubilaiset sita tarvitsevat. Kay- tamme yha kalliimpia ja kyvykkaampia tietokoneita ja -verkkoja. Mielen- kiintoista tai jannittavaa? - Mutta on paikallaan palata arkeen ilman suu- rempaa juhlimista; taman toteaisin viiden vuoden hallituksessa mukana- olon kokemuksella. Haluaisin erityisesti kiittaa niita jasenia, jotka ovat olleet mukana kirjoituksillaan tekemassa jasenjulkaisuamme Omena- hyvetta. Tehkaamme tulevaisuudessa vield menestyksellisempi lehti omasta Omenahyveestamme. Toimittanut Parre E SISALLYSLUETTELO KLUBESS YUOTTA. 62.0. sees Se wheegeedy ass sr egess hinaie 1 SIGHELPSLUETTELO. 2 <0. 0.4 Ve Sewaiea Tish es ee sie's de +a ss HO teeta PUHEENJGHTAJAN PUHEENVUORO.«.....++++sHANNU KOKKO.... eee eee 4 LEHDEN. SISALLOSTAL as aula a +++sPARRE ERIKSSON;...... 4 PALKKA - ERAAN VAITOSKIRJAN SYNTY.....HEIKKI KASARI....+.++5 RY = Be MESSUT.. 4... totes niele tain UatWIN ROKIGG, So.0 4. sae? APPLE // GS ~esittely...sssseeeesssee+TERO SAND...... eee 3? APDAsg's cisle's cisiec sis ss nie fe cvasa eee seteeeeHANNU KOKKO....-+ KYSELYPALSTA. cesses csee ce eteseececees sTOIMITUS. oes eee ees APPLE COMPUTERIN UUTUUKSIA........++.-ERIKSSON. PUUSTA PUDONNEITA....-.+2-.+0+ teeeeeesSAND & SIIVOLA......20 ULKOMAILTA TILAAMISEN VAIKEUKSIA......HANNU KOKKQ. . KAYTTOKOKEMUKSIA UNIDISK 3.5" 800K LEVYASEMASTA....... MRAP SA) Sais SR OTN OAH KOKKO & ERIKSSON. MACINTOSH TIETOA.....-.--eeeeeeeeee++sKOKKO & ERIKSSON... .30 ProDOS KONEKIELISILLE JA VAHAN MUILLEKIN OSA II..T SAND..32 MUUTTUNEET JASENTARJOUKSET. 1+. +s seeeeee eee eeeeneeeeeee oo. 37. APPLEWORKS KOKEMUKSIA JA VIHJEITA.....KIMMO HELKE...... 42-38 KONEKIELIKURSSI OSA 1....-.e++e++++++TERO SAND. .+..24+-+-40 MARKKINAPAIKKA...eeseececececesteetseseesesenaes PRINTTERI SANOI ?$8*((/"$? - //CiN PORTTIEN ASETUS . «MARKKU SIIVOLA MUUNTGJA MUKAVASTI HEXDECBIN-BOOLELLA...SIIVOLA GRADE MASTER, SOFTWARE REWIEW.........N. LIPSON/IAC.......57 PD-DOM IAC 60 - 63 esittely ja catalogit 58 APPLEKLUBI, TIEDOT 26 .60erereses ees tnsiecnsnies Useless sine 562 OMENAHYVE, ISSN 0780-1432 TOIMITUKSEN JA HALLITUKSEN PALSTA Apple on taas nousussa. Eraan markkinatutkimuksen mukaan elokuussa 86 ohitti tana vuonna myytyjen Macintoshien lukumaara samana aikana myytyjen IBM PC AT:n lukumaaran. Menestys on ollut hyva kKotimaassakin mika Kay. ilmi mm Mercantile Computersin henkilékunnan Kasvusta. “Macintoshien suhteellinen osuus kaikista Appleista on ollut hyvassa nousussa etenkin korkeakoulumaai massa. Apple Computer on vahvistanut merkittavasti tukeaan seka ohjelmantekijdille etta Kayttajajarjestéille. Maailman suurin User Group Call-Apple on saanut hoitaakseen vasta perustetun Apple Programmers and Developers Associationin <APDA). APDA on perustettu pidemmalle ehtineita harrastajia ja ammattilaisia varten. APDA toimii postimyyntiliikkeena joka valittaa jasenilleen hyviksi todettuja ohjelmistokehi tykseen tarvittavia tyékaluja ja informaatiota. Iskulause Apple II Forever saa enemman Kantavuutta uuden Apple II GS:n myéta. 11GS on noin 2-3 kertaa vanhoja KakKosia nopeampi ja siina on panostettu erityisesti grafiikkaan ja aaniominaisuuksiin. Kone tuntuu olevan tahdatty paitsi vanhoille Il:n omistajille niin myés koulu- ja harrastajamaailmaan. Kone saataneen Suomenkin myyntiin Kevattalvella. Jasenkunta tuntuu olevan kovasti Kiinnostunut ohjelmoinnista Korkean tason Kielilla. Artikkeleita ei toimitukseen saakka vain esim Pascalista tunnu léytyvan eika paljon Basicistakaan, Siirtakaapa nyt sita tietouttanne, pikkuniksejanne tai ohjelmointitydkaluarvostelujanne muillekin jasenille Omenahyveen kautta. Hannu Kokko Lehden sisallosta Appleklubin taytettya 5 yuotta on tama numero’ tavallista suurempi. Numero sisaltéa tavan mukaan viimeisetuutiset maailmalta Mac-tiedoissa Ja Puusta Pudonneissa.Heikki Kasarinkirjoitus - Palkka, eraan vaitéskirjan synty - Kertoo hyvin kuvaavasti Klubilaisen jokapaivaisista vaikeuksista naina viitena vuonna. Jasenten Kokemuksista saamme 1isaa vinkkeja AppleWorksista, Unidisk 3.5" 800 Kiloa levymuistista ja // cin porttien asetuksesta. Tassa numerossa alkaa jalleen uusi sarja, Tero Sand on ottanut vastatakseen Konekielikurssisarjan, josta nyt on mukana 10 ensimmaista sivua. Kyselypalstaan on ensimmaisen Kerran tullut kysy- myksia. Jos teilla on kysymyksia tai vastaus tiedossa, lahettakaa niita toimittajalle julkaistaviksi. ProDos-sarjassamme seuraa osa 2 ja sokerina pohjalla on Teron keraama // GStn esittely muutamien tietokone- lehtien Kerronnan perusteella, mita taman palstan kirjoittajat voivat suurelta osaltaan vahvistaa mydskin omana nakemyksena. Public Domain //-sarjaan on talla Kertaa runsaasti mukana, seuraavassa numerossa on vuorossa muutamien Mac-Pd-levyjen esittely ja catalogit. Parre Eriksson, toimittaja Geikki Kasani - POLKKS Eraan vaitéskirjan synty Onko mahdollista kilyttéd mikrotietokonetta myés johonkin hyédylliseen tyéhiin? Itselltini oli kohtaan melkoisia epiilyja siind vaiheessa kun erés tutt i kau minulle vanhaa Apple kakkosta etsittyani jo Sorkin aiee tavekitieketteelyieittelatow WayEetbavikei jatico-opic— kelun apuvéilineen’i. Hinta oli loppujen lopuksi ratkaisevin teki lopullista piititdsté tehtiessi. Sind vaihessa kun minulla oli noin 400 konekir joitusliuskaa koos: tiedotusopin lisensiaattityéta varten, oli jonkin tekst inkiisittelyjirjestelmin hankkiminen tullut ajankohtaisek- si. Tavoitteena oli saada lopullinen opinndyte syntyma%n muutamassa kuukaudessa eiké vanhanaikaisilla konekirjoitusmenetelmilla nain tiiviin aikataulun noudattaminen olisi missin tapauksessa onnistunut. Blisinko hankkinut koneen, jos olisin tiennyt mité kaikkea oli edessi? Ehka en, jos ajattelen niité lukemattomia tunteja, jotka ovat kuluneet koneen déressi ilman kovinkaan suurta naékyvéai tulosta, mutta toisaalta kaikkien kokemuksien jalkeen tiediin nyt mikrotietokoneista pal jon enemman kuin ilman oman koneen avulla tapahtuneita seikkailuja. Perusvarusteluni oli siis Apple II Plus vanhan mustavalko-tv:n kera. Ensimméinen hankinta oli luonnollisesti kirjoitin. Péadyin Epson RX-80:een, jonka liitin koneeseeni Epsonin grafiikkakortin avulla. Luettuani kirjoittimen késikirjan olin tyytyvainen saatuani niin moni- puolisen printterin niin halvalla. Ilo ei kuitenkaan kestanyt kauaa kun huomasin, ettei tekstinkdsittelyohjelmani pystynyt léhettémaan kirjoittimen ohjauskoodeja, Tassi vaiheessa olin jo saanut vihia Appleklubin olemassaolosta ja soittelinkin ns. palvelevaan puhelimeen saadakseni ratkaisun kyseiseen ongelmaan. Ja sielta se léytyikin: eras klubilainen oli poiminut Nibble-lehdesta konekielisen ohjelman, jonka avulla vanha Applewriter I saatiin ymmértiméin myés ohjauskoodeja. Vaikka pistematriisikirjoittimen jélki muuten on varsin rumaa, osoit- tautui Epsonin elite-tyyppi olevan varsin lahella konekirjoitus jalked. Lisaksi tekstin tummennoksillla oli mahdollista korostaa otsikoita ym. tarpeellisia kohtia, Taulukkojen tekeminen oli kuitenkin ongelmallista. 40 merkin niiytté ei todellakaan niyttinyt tekstid sellaisena kuin se esiintyi paperilla. Nain ollen térmasin ongelmaan, jonka ratkaiseminen alustavien hinta- tiedustelujen perusteella vaikutti kalliilta, 80 merkin nayttékorttien hinta oli tuolloin reilusti yli 2000 mk:n luokkaa eiké Applewriter I tukenut tietenkéin muuta kuin 40:n merkin ndyttéd. Sattuma puuttui kuitenkin peliin: Topdata:n konkurssitavaroiden joukosta liytyi Video- term80 -kortti noin 700 mk:1la. Samalla oli apurahojakin kertynyt sen verran, etti pystyin hankkimaan kehittyneemméin tekst inkasittelyohjel- man. Appleklubin lehden palstoilla oli useaankin otteeseen kehuttu Magic Window-ohjelmaa, joten piiidyin hankkimaan myés itselleni MW II:n. Olin kuitenkin jo tallé valin kirjoittanut lisensiaattityéni ja kirjoittanut jo hyvan matkaa englanninkielista vditéskirjat yotani. Nain ollen seuraava tehtava oli konvertoida Applewriter I:1la kirjoi- tettu teksti MW II:lle. Mutta eipé ollut sekiidn helppoa. Punnittuani eri vaihtoehtoja paiadyin hankkimaan Applewriter Il-tekstinkdsittely- ohjelman tati konvertointityéta varten: ensin AppleWriter I:n binda~ ritiedostot AppleWriter II:n tekstitiedostoiksi ja timin jalkeen 6 AppleWriter II:n tabulaattorin avulla MW IT paihin. wvaatimat returnit rivien Tahain konvertointiin kului noin kaksi taytta tydpaivaa, mutta sen jalkeen koittikin ilo paastessini editoimaan teksteja MW II:n avulla. Muuten, MW II:n yhteydessa hankkimani Magic Words -ohjelma osoittautui kayttékelpoiseksi englanninkielen lyéntivirheiden jal jittamisessd. Kun siis softispuoli alkoi olla kunnossa tekstinkésittelyn osalta, tulivat kalliit hardwarehankinnat jailleen eteen. Ensinnakin hankin varsinaisen atk-monitorin, joka yhdessd 80 merkin naytén kanssa antoi aivan uuden tuntuman tekstinkdsittelytyéhén. Halvin Suomen markkinoil- la oleva monitori (Philips) osoittautui kéytiss tavan hyvaksi, jolloin kalleimpiin vaihtoehtohin verrattuna séastéa koitui monta tuhatta markkaa. na - toimittaa yliopistolle satoja krijoittaessa Helsingin Yliopiston on 250 tel), jolloin teos on painettava kirjapainomene- telmalla. Olin kuvitellut koko tyéni ajan, etta painotyé tehdaan lato- eksti suoraan mikrotietokoneen disketeilta. Kun sitten otin hintatasosta, noin 20:n kirjapainotarjouksen jalkeen oli kaynyt selvasti ilmi, ett ainoa varteenotettava mahdollisuus painaa omakus- tanteinen teos oli tehda se vanhanaikaisella offset-menetelmalla. Mist alkuperdissivut offset-kuvausta varten? Laatukirjoittimella tietenkin! Misté laatukirjoitin, oli jo hankalampi kysymys. Kavi kuitenkin ilmi, etté Diablon maahantuojalle oli jo hieman vanhen- tunutta mallia kohtuuhintaan varastossa, ja kun apurahojakin oli talla valin taas hieman kertynyt, oli ratkaisu melko selva: hankin Diablo 620:n kun vield erityisperusteena oli se, ettd MW Il:sesta léytyi valmis driver-ohjelma kirjoitinta varten, enké nain ollen térmaisi samoihin ongelmiin kuin ensimmaisen kirjoitinhankinnan yhteydessa. Painoin siis kaikki vaitiskirjan sivut laatukirjoittimella ja sain taten pidettyé kirjapainokustannukset kohtuullisen hyvin kurissa. Nain ollen kirjapainovaiheessa ei ena olisi pitanyt olla juuri minkéan- laisia ongelmia, mutta kirjapainotéité teettaneet tietavat, miten sinisilmdinen tdmakin oletus oli: luonnollisesti alkulehdet, joissa ei ollut sivunumerointia, painettiin vaéraan jérjestykseen ja kannesta lahti véiri kéisiin. No, néma ongelmat tuntuivat pieniltd sen rinnalla, mita ongelmia oli ollut eri tekstien konvertoinneissa, kdyttékelvot- tomien fileiden korjailussa ja uudelleenkirjoittamisessa jne. En kuitenkaan kdyttényt Apple Il:ste vain tesktinkdsittelykoneena. Appleklubin PD-levyilta léytyi joitakin tilasto-ohjelmia ja eran mikrokauppiaan avajaistarjouksena myymé monimuuttujainen askeltava regressioanalyysi osoittautui kdyttékelpoiseksi pienten aineistojen analysoinnissa. Lisdksi opin tekeméan myés tilastografiikkaa piste- matriisikirjoittimellani, varsinkin kun tahin tarkoitukseen sopivaa softista léytyi konkurssimyynneista. Grafiikkaohjelmistojeni valikoima kasittéd tallé hetkella ohjelmat Apple Plot, Visiplot ja Apple Busi- ness Graphics. Lisdksi joittenkin aineistojen analyysiin kaytin CCA Data Management Systemsin tietokantaohjelmistoja. Sen sijaan amerik- kalaisen tuttavani tuomat pfs-sarjan ohjelmat tulivat hieman liian myéhéin, jotta niistd olisi ollut todellista hyétya vditéskirjatyén tekemisessé. Myés AppleWorks-ohjelmisto, joka oli kirjoitustyéni aikana yleistynyt Suomessa, tuli minun kannaltani liian myéhaén markkinoille. Ainoa lisdhankinta hardware-puolella oli toinen levy- asema koneen mukana tulleen vanhan Disk II-driven rinnalle. Tima léytyi kohtuuhintaan “Omenahyveen" vihjeen perusteella: Lahdesta sen sai hintaan 1500 mk, kun Helsingin tuolloinen halvin hinta oli reilusti yli 2000 mk. Kun vaitéspéiva on nyt takana pain, ndin jalkeenpain ajatellen suurin vaara mikroilusta oli se, ettd liian suuri osa ponnisteluista kohdis- tuu itse tuotantoprosessiin ja liian vahin aikaa jad itse tyén sisal- miettimiseen. Ulkopuolisilta saamani palautteen perusteella nayt- tad kuitenkin silté, etta tyén sisdltdén on oltu varsin tyytyvaisia eika juuri kellain tyén lukijalla ole ollut aavistustakaan mita kaik- kia mikroponnisteluja lahes 300:n sivun luomisessa on ollut takana. Eréis kiusallinen lisdongelma, johon térmasin tyén aikana oli se, etta kielentarkastajalla oli kyllé mikro, mutta se oli CP/M-pohjainen. Tallekin ongelmalle olisi saattanut léytaa ratkaisun hankkimalla Appleen ko. kortin ja ao. tekstinkisittelyohjelman, mutta rajansa konvertointiharrastuksillakin. Hannu Kokko KT - 86 messut Messut olivat varsin laajat mutta sisalsivat konttoritekniikkaa vahan liiankin laajalti yesipatjoista alkaen. No léytyihan sielta Apple-asiaakin. Mercantilen osasto yhteistyékumppaneineen. Mercantilen osastolla esittelivat Appletuotteita Mercantilen oman henkilékunnan lisaksi mm. Dataplussan ja Mustan Pérssin vaki. Mustalla pérssilla oli esilla Dynasoftin tekema suomenkielinen versio Appleworksista. Dataplus esitteli mm erillista& HyperDrivea Macille. Mercantile Desktop Publishingilla naytteli vaikuttavan nakéista noin 24" monitoria Macille. Kuva oli todella fantastinen ja hintakin vain siin& 20.000 markan kieppeissa. Mercantile on tuonut markkinoille Apple Cardin. Kortin avulla voi saada alennuksia mm. Kauppalehden, Printin, Mikron ja Tietoviikon yuosikerroista seka Apple-uutiset suoraan kotiin sek’ kampanja-alennuksia Mercantilen maahantuomista tuotteista. Kortin voi myés aktivoida luottokortiksi. LisAtietoja kortista saa Apple+jalleenmyyjilta. Izumi Gy:11a oli esilla Abacus(?) merkkinen scanneri Macille. Scanneri on erillinen laite joka imee A4-Kokoista Kuvaa sisdansa. Erottelukyky naytti huomattavasti paremmalta kuin aikaisemmin markkinoille tuodulla ThunderScanilla. Abacukselle léytyy toki hintaakin noin 20.000 mk. Teledatan osastolla oli esilla Laserin pe XT kopio ja mainoksia Laser 128, joka on Ile yhteensopiva. Laser 128:ssa on 5 174" levyasema, 40/80 merkin naytté6, 2 sarja ja 1 rinnakkaisportti, hiiri/joystickportti, RGB-videol&hté seka lisalevyaseman liitin ja hintaa vain 3250 mk. Lisdlevyasema maksoi 990, z80 prosessori 200, 512K lisamuisti 1400 jne. Tulossa on kKuulemma Kovalevyasemakin. Ulkonaéltaan laite muistuttaa Ilc:ta mutta nappaimet nayttavat paremmilta, sisaltavat mm numeronappaimistén. Harmi ettei ollut esittelykappaleita. Jertec mainosti dBase III-Mac tietokantaohjelmistoa, joka on julkistettu 12.8. Ohjelmistoa pystyy hyédyntaémaan ohjelmointitaidotonkin mutta se sisaltaa pakenteisen sovelluskehityskielen kehittyneempaankin ohjelmointiin. Ohselmisto osaa lukea IBM Pcin DBASE III:lla tehtyja .db¢ tiedostoja. Vaikuttaa mielenkiintoiselta, onhan DBASE III yksi parhaita Pcthen-saatavia tietokantoja. Amigan grafiikkaa esiteltiin Commodoren osastolla useassa pisteessa. Laite on todella hammastyttava, tosin sille toistaiseksi on saatavilla varsin vahan ohjelmistoja ja sen kay ttojarjestelma ei viel& liene kiinteytynyt. Mikali sit& Pystytaan myymaan edulliseen hintaan tulee siita varteenotettava kilpailija 68000 -sarjassa. IBM Pc.t& hinnoitellaan dumppihintaan nykyaan Suomessakin. Perusmallin 256K keskusmuistilla ja 1:11 360K levyasemalla maksaa vain 7500 mk, 10Megan kovalevyn saa siihen jatkeeksi muutamalla tuhatlappusella. Sophisticsilla ja IBM:11&kin taitaa olla kiire tyhjentaa varastoa uusien mallien alta. Decuksen (Digitalin tietokoneiden kayttajien jarjesté) on muodostunut ryhma joka haluaisi tehda Vaxintoshin. Vaxintosh olisi halpa Mac tai laite jolla on Macin kKayttajaliitannan ominaisuuksia. Laitteen tulisi maksaa 1000- 3000 jenkkidollaria ja siita haaveillaan yhtenaista kayttajaliitantaa Vax-tietokoneille. Vaxintoshilla pitaisi olla seka Digitalin ett& Applen tuki onnistuakseen. Vaxiinhan saa jo nykyaan Appletalk-liitannan. Tata kauttahan saattaisi Mac yleistya liikemaailmassa. Joitakin kakkosen ja Macin ohjelmia saa nykyaan Esselte Datasoftilta Helsingista esim Word Perfect Apple II:lle noin 1800 mk. Puhelinnumero 90-670 063. Tero Sand APPLE // GS - ESITTELY HUOM! Tima ei ole tiysimittainen arvostelu siité yksinkertaisesta syysta, ettei minulla konetta ole. Tima esittely perustuu useiden eri tietokonelehtien, joukossa mm. Byte ja Call -A.P.P.L.E. esittelyihin. Némi esittelyt on tehty heinékuun paikkeilla, jolloin kaikki yksityiskohdat eivat olleet vield selvillé. Amigaan Ja Atariin liittyvat tiedot olen poiminut Bytessé olleista ko. koneiden arvosteluista. Kaikki lienevat etenkin viimeisend kahtena vuotena huomanneet, etta Apple II -linja alkoi kuin alkoikin jydé aikansa eléneeksi. Ei sité paljoa huomannut Applespesifistisia lehtia selaillessaan, eiki varsin- kaan jos vilkaisi Omenahyveen Puusta Pudonneita -palstaa: léhes poik- keuksetta 10 sivua tapétdynné mielenkiintoisia tuotteita. Etupiassi kuitenkin kovotuotteita. Fi kuitenkaan tarvitse kuin lukea Byte huomatakseen, ettd kakkoset ovat selviisti poissa parrasvaloista: yksi (1) artikkeli eika yhtéan tuotearvostelua kahteen, kolmeen vuoteen; puoleentoista vuoteen ei Bytessd ole ollut Applelle myytavien tuotteiden mainoksiakaan. Padasiallisin syy tahan on muisti: 128K:1la ei yksinkertaisesti pysty tekeméin kovin paljon, vaikka Applelle tehty koodi kuulemma onkin te- hokkaampaa kuin esim. IBM:lle tehty. Ja vaikka Applelle onkin tehty sen seitseméa muistikorttia, ei niité ole "kuin" muutamassa sadassa tuhannessa koneessa. Apple II -linjan koneita on yli kolme miljoonaa, joten softisyhtidt eivat halua rajoittaa potentiaalisia markkinoitaan. Edes satoihin tuhansiin. Kaikkeen tahéin tuo Apple itse ratkaisun julkaisemalla yli vuoden odottelun jalkeen Apple II GS -koneen -- tunnettu mys nimella //x. Seuraavassa on vaikutelmiani koneesta. 1. HARDWARE Talla alueella ovat seké suurimmat parannukset etté - jos sen niin haluaa ottaa - pettymykset. Koneen peruskokoonpano sisaltai 256 Kb RAM, 128 Kb ROM, 64 Kb daniaal- totietoa, 7 Apple //e-kompatiibelia slottia ja yhden muistilaajennus- slotin, néppdimistén keypadilla ja hiiren. Seuraavassa yksityiskohtai- sempi tarkastelu. Prosessori Prosessori on Western Design Centerin 65816, 16-bittinen prosessori, jolla on 6502-emulaatiomoodi, Tassi en kay erittelemitin 65816:n avuja (sen léydette kokekielikurssin viimeisesta osasta), mutta sanottakoon, etta se on pal jon enemmin kuin pelkka 16-bittinen 6502. Prosessori voi kdydé kahdella nopeudella, 1 MHz: mainittu on hienoinen pettymys; 65816:n maksiminopeus lienee siind i ja 2.8 MHz:1ld. Tama viimeksi 8 MHz:n tienoilla. Korvaukseksi sanottakoon, ett néma molemmat nopeudet ovat Apple //e -emulaatiomoodin kaytiss’, joten vanhoja ohjelmiaan voi halutessaan ajaa 2.5 kertaa nopeampina. 65816:n 16-bittisyyden ja uusien kiskyjen ansiosta puhtaasti 65816:1le tehdyt ohjelmat tullevat olemaan n. 5 kertaa Apple //e:n vastaavia no- peampia. Mega II Tama on II GS:n sisalla oleva yksi mainitsemisen arvoinen piiri. Mainitsemisen arvoiseksi sen tekee se, etté lukuunottamatta muisti- piireja ja 6502-mikroprosessoria sisdltaa tama kaikki //e:n piirit! Jalkoja hirviéssd léytyy 80. Siina on sita integrointia, sano. Muisti Apple II GS:ssi on, kuten ylla kerrottiin, sisian rakennettuna 256 Kb RAM-muistia, 128 Kb ROM-muistia ja 64 Kb déniaaltotietoa musiikkisyn- tetisaattoria varten (ks. mydhemmin). Tamiin saa laajennettua 8 MB:een RAMia ja 1 MB:een ROMia. Tami 8 MB tulee olemaan lineaarisesti 65816-ohjelmoijien kaytissé; ei 64K lohkoissa kuten Apple //e -puolella RAMkorteissa (RamWorks, MultiRam, jne.) joten II GS- koneella tulemme todennakiisesti nakemaén vallan mielenkiintoista softaa. Grafiikka Kaikki Apple kakkosten grafiikkamoodit ovat kdytéssa, jos luku muistipaikassa §CO29 (oletettavasti bank $00; bank on 24-bittisen osoitteen ylimmit 8 bittid) on $41. Saadakseen uudet grafiikkamoodit, joita Apple kutsuu mielestani hieman harhaanjohtavasti "super hi-res" grafiikaksi (joskin se pitai paikkansa jos niité verrataan //e:n stan- dardigrafiikkaan), téytyy samaan muistipaikkaan kirjoittaa luku $C1. Grafiikkamoodeja on 4: kaksi eri moodia 320 X 200 pisteen grafiikalle ja samoin kaksi moodia 640 X 200 pisteen grafiikalle. Kahta ndista moodeista kutsutaan "kokeellisiksi" moodeiksi; yksi kullekin resoluutiolle. 320 X 200 pisteen grafiikassa varejaé voi olla 16 ja 640 X 200 pisteen grafiikassa 4 kullakin vaakasuoralla rivilld. Varien sijainti ei ole rajoitettu, kuten esim. //e:n grafiikassa on asian laita. Vaérit vali- koidaan 4096 vérin asteikosta 16 palettiin ruutua kohden, 16 varia kukin, Koska paletin (ja resoluution!) voi valita kullekin riville erikseen, nousee ruudussa nakyvien varien maksimi 256:een. "Super hi-res" sivuja on yksi, ja se sijaitsee osoitteessa $£12000- $E19CFF. Osoitteessa $£19D00 sijaitsee kunkin grafiikkarivin status- byte. $£19D00:ssa toisin sanoen on status byte riville 0, $£19D01:ssa riville 1 jne. Tamin byten merkitys bittijakaumana on seuraava: 0-3: Talla rivilld kaéytettavan paletin numero 4: Kayttamatén, ja se pitéd asettaa O:ksi 5: Experiment-mode -1ippu 6: Jos 0, mitdéan ei tapahdu. Jos taas 1, ja nk. interrupt- rekisteri osoitteessa §C023 on niinikéan 1, VGC generoi tiaman rivin alussa interruptsignaalin. Ominaisuudelle on enemmén kayttéa kuin akkiseltdn luulisi. Tt Resoluutio: 0=320, 1-640 Experiment- 1. kokeilumoodi vaikuttaa eri tavoin eri resoluutiomoo- deissa. 640 X 200 pisteen grafiikassa experiment-moden paallaolo an- taa mahdollisuuden 16 variin/rivi, tietyin rajoituksin. Tama rajoitus on tuttu Apple II -koneiden grafiikasta: vari riippuu ko. kahden bitin (jotka siis méaraavat varin) sijainnista byten sisdlla. 320 X 200 pisteen grafiikassa experiment modea kutsutaan fill modeksi. Tassé modessa kaytéssi on viisitoista varia (1-F). Jos pisteen variksi asetetaan 0, ko. pisteen vaériksi tulee ensimmdinen arvo pisteen vasemmalla puolen, joka ei ole nolla. Jos esim. rivilla on arvot 400070A0000200... ruutuun piirretian varit 444477AAAAAZ22. Vaihtamalla seitseménnen pisteen arvo esim. C:ksi, pisteet 8, 9, 10 ja 11 muuttuvat ruudulla niinikddn variksi C. Epéilematta tasta tulee suosituin moodi ohjelmissa, joissa taytyy nopeasti tayttda isoja alu- eita yhdella varilla -- mieleen tulevat esimerkiksi erilaiset simulaa- tio-ohjelmat. Varipaletit puolestaan sijaitsevat osoitteessa $€19E00-$E19FFF. Kunkin paletin pituus on 32 byted, joka puolestaan jakaantuu kuuteentoista kahden byten jaksoon; nama kuvaavat kunkin varin punaisen (bitit 0-3), vihrein (bitit 12-15) ja sinisen (bitit 8-11) komponentin, jos ensimmaisen byten MSB on bitti 15. Loput bitit ovat nollia. Koska ku- takin varia kuvaa siis 12 bittid, varikombinaatioita on periaatteessa 2 potenssiin 12 eli juuri 4096. Byten arvostelijat eiviit kerro pystyy- ké paletteihin tallentamaan omia lukujaan =~ miklili viirikombinaatioita GS:ssA todella on 4096 on ndin pekko olla. Miten I] GS:n grafiikka parjaa nykykoneiden rinnalla? Talla hetkella kaksi parasta konetta vérigrafiikan osalta ovat Atari 1040ST ja (ennen kaikkea) Amiga, Atarissa on 3 grafiikkamoodia: 320 X 200 kuudella- toista varillé, 640 X 200 nel jalla varilld je 640 X 400 mustavalko- grafiikkaa. Koska nuo variluvut tarkoittavat per ruutu eika per rivi, on GS:n varigrafiikka, néin voidaan sanoa, paljon parempaa kuin Atarin vastaava. Jos taas otamme vertauskohdaksi Amigan, niin Apple II GS:n grafiikka paihittaé selvasti Amigan kahden huonoimman grafiikkasivun ominai- suudet. Sen sijaan Amigan ns. HAM- eli Hold And Modify -moodi, joka pystyy nayttamaén 4096 varia (tietyin rajoituksin, tosin), on selvasti nayttévampi. Hold And Modify antaisi kuitenkin nimensa perusteella ymmartéa, ettei ko. sivu sovellu esim. animaatiotéihin. Koska en Amigaa kuitenkaan tunne, jatetaiin spekulaatiot sikseen. Apple //ezhen verrattuna grafiikka on kuitenkin huikeasti parannettu. Sek normaali hires 6:lla varilld etté double-hires 16 varillé on nimittdin kokoa 140 X 192 eli vajaat 27000 pistetta; GS:n taas 16 varilla 64000 ja neljalla varillé 128000 pistetta, joten yhteenvetona voidaan todeta, etta grafiikan osalta GS parjaai hyvin. Ei erinomaisesti, mutta hyvin kuitenkin. Rani Tama on Apple II GS iss todenniikdisesti parempaa kuin misséan muussa mikrossa télla hetkella. GSin ddniominaisuuksien ydin on Digital Oscillator Chip, jonka on val- mistanut Ensoniq, ja jota kaytetain jossakin Mirage-nimisessa synteti- saattorissa (jota en valitettavasti tunne). Se sisaltaa 32 oskillaat- toria, joita GS kéyttda pareittain danen muodostamiseen. Koska yksi oskillaattori tekee jotain muuta himirda (sitd kéytetain mm. kelloon), pystyy GS tuottamaan 15 yhtaikaista danta. DOC kaytte jo aikaisemmin mainittua 64K déniaaltotaulukkoa. Tass taulukossa kukin byte sisalté danen aaltomuodon taajuuden kullakin hetkellaé, ja DOC siis kay tata taulukkoa lapi ja syétt#d arvoja D/A (Digital-to-Analog-converter) -piirille. Kyseisen DOC-piirin voi muuten maaraté lukemaan muutakin taulukkoa, joten kyseinen 64K ei milléan muotoa ole rajoitus. Laajennettavuus Apple II GS on periaatteessa identtinen //e:n kanssa, eli se sisaltaa 7 slottia (mika, néin sivumennen, tekee siita potentiaalisesti kehi- tyskelpoisemman kuin Atari 1040ST:staé tai Amigasta). Auxiliary slo~ tista ei puhuta mitéin, joten sitdé ei luultavasti ole. Sen tilalla on erityinen "memory-expansion" slotti, johon ylldmainitut muistilaajen- nuskortit menevat. GS:n firmware antaa ymmaértad, etta seuraavat "kortit" ovat sisdin- rakennettuina siten, etté ne voidaan "kytked irti" haluttaessa sijoittaa liittimeen joku kortti. Slot 1: Rinnakkaisliitanté kirjoittimelle Slot 2: Rinnakkaisliitanté modemille Slot 3: 80-col. kortti Slot 4: Hiiri Slot 5: 3.5 tuuman levyasema Slot 6: DISK II -levyasema Slot 7: Appletalk Kaikki em. kytkennit léytyvat takapaneelista Appletalkia lukuunotta- matta; jos se on aktiivinen kayttaa se jompaa kumpaa rinnakkaislii- tantaa. Tal rjestelylla on luonnollisesti haittapuolensa: jos slottiin haluaa isked jotain, taytyy jostain muusta luopua ja m. disableata se Control Panel -osiosta (tasté jal jempina). Jos es iskee CP/M-kortin slottiin 4, tdytyyké hiiri disableata? Sité ei esittely kerro. SOFTWARE laésté ei luonnollisesti ole paljon kertomista. Jotakin kuitenkin, ni- mittéin ROM-rutiinien puolelta, Applesoft on edelleen olemassa, mutta se on sama vanha Applesoft, eli sité ei ole integroitu mitenk 4 4n II GS:n uusiin ominai- suuksiin. Applesoftissa ollessaan voisi siis aivan hyvin kuvitella olevansa //e:ssa. SmartPort Tama on réykkié konekielisia rutiineja, joka sisdltad rutiineja blokki- ja character-pohjaisten (mita nama ovat?) 1/0-laitteiden aksessoimiseen. Nam blokit ovat 512 byted pitkia (tavallisia ProDOS-tyyppisia blockeja siis), ja SmartPort kayttéa 4 byted pitkia block-numeroita, joten se kykenee aksessoimaan 2 199 023 255 552 byten kokoisia laitteita; suomeksi 2 TERAbyted! SmartPortin blokkipohjaiset rutiinit pystyvat kéytt ROM-diskid. RAM-diskin tuntenevat kaikki, mutta ROM-disk-kasite on myés RAM- tai jotain uutta. Se on muodoltaan ja funktionaalisesti identtinen RAM- diskin kanssa, mutta se ei katoa sihkékatkon aikana eiké sille voi kirjoittaa. II GS:ssa on ROM-diskille varattu bankit FO-F7 eli yhteensa 512 Kb ja yksi todennakdinen kdytt6 tulee olemaan Applen julkaisema compiler, editor ja linker -yhdistelma. Desk Accessoryt ja Control Panel Apple II GS:n ROMeissa on jotain tuttua Macintosh-kayttajélle: Desk Accessoryt. Nama ovat utilitypitkid, joite voi ajaa kesken jonkin oh- jelman ajon, ja poistuessaan niista palataan pitiohjelmaan téismalleen samaan paikkaan mista lahdettiinkin. GS:ssi on kahden tyyppisia Desk Accessoreita: ns. klassisia (CDA) ja uusia (NDA) accessoreita. Klassiset accessoryt voi aktivoida vain néip- paimistésta, ja ne toimivat niin //e- kuin II GS -puolelta. NDA:t puo- lestaan voi aktivoida ainoastaan hiirelld, ja ne toimivat vain I GS -puolelta. Useimmat accessoryt majailevat levylla, mutta Control Panel -accessory on ROMissa oleva ja néinollen aina aksessoitavissa (esim. keskella AppleWorksia). Se on ns. klassinen accessory ja se saadaan esiin pai- namalla OpenApple-CTRL-ESC -ndppaimia samanaikaisesti. Talléin ilmestyy menu, jossa on seuraavia optioita: Display Valitse vari/yksivarimonitori, niiytén leveys seki merk- kien, taustan ja rajojen varit Sound Aseta dinien korkeus ja voimakkuus Speed Kayké prosessori 1.0 vai 2.8 MHz:114 Clock Aseta kellonaika ja paivamaaré Options Aseta nappaimistéominaisuuksia: Layout, nappdimistébuf- feri (péille/pois), kuinka nopeasti nappaimisté toistea kirjaimia ja mika on viive toiston alkamiseen ja, kuten sanonta kuuluu, "...and more." Slots Aseta kukin 7:sté slotista joko kayttaméin sisdénraken- nettuja ominaisuuksia tai ko. slotissa olevaa korttia Muita optioita Control Panelissa ovat sarjeliiténtavaylien ja RAM- diskin asetus. Control Panelia voi kiytta mista tahansa ohjelmasta; Byten testaajat tekivat sen jopa kesken levyaksessointia, eikdé mitdan katastrofia tapahtunut (en kuitenkaan suosittele). II GS toolbox Nama ovat kokoelma ns. tydkaluja, joista osa sijaitsee ROMissa, osa RAMissa ja yksi (QuickDraw II) osittain kummassakin. Ndihin tydkalui- hin kuuluu mm. Tool Locator, joka asettaa muut tydkalut paikoilleen eli maaraa niiden paikan muistissa Memory Manager, joka jakaa RAM-muistia eri ohjelmille (ja luonnollisesti tyékaluille) SANE (Standard Apple Numerics Enviroment), joka sistiltaa tavanomaisia liukulukurutiineja kuten ynndys, vahennys, kerto- ja jakolasku jne. seké lisiksi hieman epatavallisempiakin kuten esim. hex-numeroiden konvertointi desimaalinumeroiksi ja random-numeroiden kehittely Desk Accessory Manager, joka, kuten nimestakin voi paatella, huolehtii desk accessoreista Event Manager, joka pitia lukua SINUN toiminnastasi, eli mité nappdimia painat, mihin kuljetat hiirté ja paineletko sen nappia (ja jos painat, missa ikkunassa sen teet) Muita tyékaluja ovat mm. Integer Math Tools, Window Manager, Print Manager, Sound Manager, QuickDraw II ja 9 muuta. Tyypillistd kaikille tydkaluille RAM-pohjaiset mukaanluettuna on, ettei niité kutsuessaan tarvitse tietéd miss kohtaa muistia ne ovat: X-rekisteriin ladotaan kutsun ID, stackiin tungetaan jotakin hamaraa ja kutsutaan ROM-rutiinia nimelta DISPATCH. QuickDraw II (tarkoittaaako II "versio 2" vai "II-koneeseen"?) on erityismaininnan arvoinen. Se sisaltdé erindisen mielenkiintoisen (ja hy@dyllisen) kokoelman piirustustyékaluja kuten ympyréiden, nelididen seké ennen kaikkea kirjainten ja numeroiden piirtelyyn tarvittavia rutiineja. QuickDraw II on tehty hyvin saman kaltaiseksi (kutsujen osalta ainakin) kuin Macintoshin ROMissa asusteleva QuickDraw. QuickDraw II:ssa on 146 kutsua, joista 114 ovat identtisia, 22 saman kaltaista ja 10 erilaista tai puuttuvia QuickDraw'n kanssa. ProDOS Apple on ilmoittanut ProD0S:sta seuraavaa: * ProDOS 1.1.1:n supportointi //e & //c -koneille jatkuu. Monet ProDOS 1.1. 1:8 kéyttelevét ohjelmat toimivat II GS: sakin. * ProDOS 8 -jarjestelmasté tulee uusi standardi //e:lle, //c:lle ja II GS:n 8-bittiselle puolelle. * ProD0S 16 -jarjestelmasté tulee standardi II GS:n 16-bittiselle puolelle. Hinta Koko komeuden hinnaksi on U.S.A.:ssa méaritelty $999. Tima on hienoi- nen yllatys positiiviseen suuntaan; mm. Byte arveli $1300-$1500 ra- joissa liikkuvaa hintaa. YHTEENVETO Tass kohdin mind olen eri mielta Byten kanssa; he kutsuvat II GS -ko- netta "vanhentuneeseen teknologiaan perustuvaksi koneeksi" (osin tot- ta), ja 65816-prosessoria, jos ei sité suoraan sanota niin ainakin vihjaistean, sudeksi. Samoin sanotaan, ett "grafiikka on kilpailuky- kyistaé, mutta se ei tarjoa mitdn etuja Amigaan ja Atari ST:hen ver- rattuna, eiki hintakaan ole kilpailukykyista". (Edellinen siis perus- tuu ylimitoitettuun hinta-arvioon. ) Minun yhteenvetoni on seuraava: II GS ei todellakaan ole niin hyva kuin se olisi voinut olla; silloin se ei kuitenkaan olisi //e-yhteen- sopiva. Tassi vaiheessa yhteensopivuus lienee tarkeinté ja II GS tuo- restaa tekniikan kymmenen vuoden takaa vahintain kahden vuoden taakse, osin lahemméksi (mm. dni). Mité hintaan tulee, niin taytyy antaa jonkin verran arvoa sloteillekin: Amigasta ja Atarista ne puuttuvat. 65816-prosessori taas.. 68000:een verrattuna se aivan varmasti on kémpelé, mutta 6502:een verrattuna se on merkittava parannus. 68000:11a ei saada aikaan //e-kompatiibeliytta joka, kuten sanottu, on tassi vaiheessa mielestini tarkeimpai. Sitten jos (ja uskoakseni kun) II GS:n 16-bittiselle puolelle on ilmestynyt tarpeeksi laaja soft- ja hardware base ja //e:n valmistus on lopetettu (kuten uskoakseni ennen pitkéa kay), voi Apple julkaista koneen, joka on kompatiibeli vain II GS:n 16-bittisen puolen kanssa, ei //e:n -- ja se kone on jo tehokas. Taytyy mys muistaa, etté Apple on yritttnyt tehda samanaikaisesti (selvasti) tehokkaamman II:n ja silti olla tallomatta Macintoshin varpaille. Minusta siind yrityksessa on siedettavasti onnistuttukin. Tuleeko II GS menestyméiin ja ostaisinko sen itse? Mita menestymiseen tulee, se riippuu kokonaan softwareyhtidistaé. Jos GS II -puolelle (ei siis //e-emulaatiopuolelle) ryhdytéan tekemééin ohjelmia, on GS II:lla kasitykseni mukaan monta vuotta edesséiin. Jos sen sijaan II GS:n paé- asialliseksi kéytiksi jai //e-ohjelmien ajo, jakaa II GS Apple ///:n kohtalon -- se ndivettyy ja lopulta kuolee. Mita ostamiseen tulee: Ehdottomasti! APPLE PROGRAMMER'S & DEVELOPER'S ASSOCIATION APDA, josta tuolla aiemmin puheenjohtajan palstassa mainitsin, tarjoaa Maccariin ja Il:seen kaikenlaista toistaiseksi julkistamatonta ohjelmointiin liittyvaa tuotetta Applelta. Naita saavat sitten jasenet ostaa AS IS -periaatteella. Siis ei teknista tukea, ei takuuta, ei paivityksia kun tuote julkistetaan. Mutta eivat hinnatkaan paata huimaa esim Macintosh Programmers Workshop (MPW) 100% (Kovalevya suositellaan), MP) Pascal 1.082 75$, MPW C samoin, MacApp 50$. MPW on kehitysymparisté Maccia varten sisaltaen runsaan joukon hyédyllisia (?) apuohjelmia, assemblerin, linkkerin, debuggerin, resurssieditorin. Vaatii vahintaan 1M muistia. Pascal ja C tarvitsevat MPW:td toimiakseen. MacApp on objektiorientoitunut ohjelmakirjasto, jonka avulla on helpompi tehda Maccimaisia sovelluksia. Tarvitsee MPW Pascalin ja MPW:n toimiakseen. Muita tuotteita mm Smalltalk-80 Macille versiot 0.3 ja 0.2 50% Kappale. Ja Kaikenlaisia apuohjelmia ja teknista infoa 5% - 40%. APDAn osoite on Apple Programmers and Developers Association , 290 SW 43rd Street, Renton, WA 98055 USA. Valittavat myds kolmansien osapuolten tekemaa I1 tai Mac-ohjelmointiin liittyvaa softaa, ndit& tosin aivan normaaleilla takuilla. Haluavat tasta palvelusta ja 4:sta uutislehdykasta per vuosi 20% vuodessa ja jos kerkiat liittya viela joulukuun aikana saat ilmaiseksi joko Mac tai 65816 assembler Kirjan. Applen omien Il-tuotteiden maara ei pdat& huimannut mutta eikéhan se GS: lisaanny sillakin puolella. mydta KYSELYPALSTA SoS EA Mist johtuu Appleworks 1.3:ssa ilmoitus “some cells were lost" taulukkoa uudelleenkalkyloitaessa? Hannu T Kokko Missa on kaytéssa Play-komento? VASTAUS: // GS:ssa. Mita on Suomettaia, kysyi didinkielen opettaja? VASTAUS: "Suomettaja" -ohjelma paivittaa minka tahansa Macintosh- levykkeen niin, etta se tukee suomalaisia paivamaara-, rahayksikko- yms. formaatteja. Ohjelmalla voidaan siis paivittaa esim. ulkomailta hankittu tai ulkomaista Jarjestelmakansiota kayttava ohjelmisto. Suomettaja ~ohjelma on suomenkielinen ja mahdolliset virheilmoitukset annetaan niin ik&an suomenkielella. Jos haluaa, voi luonnollisesti paivittaa levyille minka tahansa valintataulussa esiintyvan maan formaatin. APPLE COMPUTERIN UUTUUKSIA Uusi enhanced // c on julkistettu Californian Flint Centerissa, joka sijaitsee Cupertinossa, jalleenmyyjilleen. Logic board on suunniteltu uudestaan, niin etta se hyvaksyisi // cin uuden Memory Expansion Cardin. Kortin voi varustaa 1 megabyte Rammilla 256 kbin yksikéissé. Yhdella rammilla hinta on $269, seuraavat Rammit maksavat $49 kappale. Hinnal- Ja $269 vanhan //cin omistajat saavat uuden logic boardin ja Memory Expansion Cardin. Uusi AppleWorks 2.0 tunnistaa automaattisesti uuden kortin. 20 Tero Sand Markku Siivola PUUSTA PUDONNEITA eli viimeksi varisseita Ja taas muistikorteista Applied Engineering (miké se on?) on julkaissut myés GS-muistikortin, perati kaksi selleista: gs-RAMin ja gs-RAM Plussan. Gs-RAM kayttad standardeja 256Kbit piirejé ja on laajennettavissa padkortilla 1.5 MBzeen ja piggybackeilla 3.5 MB:een. Gs-RAM Plus taas kdyttelee ilmeisesti ensimmdisend muistikorttina 1 Mbit piireja, ja maksimi padkortilla on 6 MB, piggybackeilla 8 MB. Hinta on gs-RAMin osalta 256K $169 512k $219 024K «$299 1536K $379 Gs-RAM plus puolestaan maksaa yhdelld megalla $599; muita hintoja ei ilmoiteta. Jos ette sattumalta tiedd osoitetta, niin tass’i se tulee: Applied Engineering, P.0.Box 798, Carrollton, TX 75006, U.S.A. Toinen tuote on niinikdin AE:1ta, ja kyse on Z-RAM Ultrasta. Kyse on Z-RAM tuotelinjasta, ja niissi kaikissa on kanta (socket) 65C816-mik- roprosessorille. Seuraavassa taulukko tuotteista. Tuote 256K 512k 1 MB Lisat Z-RAM Ultra 3 $329 $379 $459 kello & CP/M Z-RAM Ultra 2 $269 $319 $399 kello Z-RAM Ultra 1 $199 $249 - - PinPoint + RAM Enhancement softis ($118) 16-bit 65€816 21 Muistin virkista iseksi: Z-RAM on muistilaajennuskortti //czhen. Muutkin pyrkivat muistikorttiapajille. AE:n kortin péakilpailijasta MultiRamista ei ole viela mitédn silmiin sattunut. Sen sijaan ainakin kahdella muulla on jo onget vedessa: AST Research Inc., 2121 Alton Ave., Irvine, CA 92714, U.S.A., kalastelee GS-muistikortillaan, jossa muistia enimmillain 1 MB ja se maksaa $129. - Toinen yrittaja on tun- netun paralleeliprinttikortti Grapplerin tekijé Orange Micro Inc., 1400 North Laakeview Avenue, Anaheim, CA 92807, U.S.A. joka on jul- kaissut tuotteen nimeltd RamPak 4G5S, joka on 512K muistilaajennus- kortti GS:8iin. Kortti on laajennettavissa 256K hyppayksin aina 4 MB:een saakka. Kortin mukana tulee myés utilitysoftaa kortin kayt- témiseksi cache-muistina. Hintaa vekottimelle tulee 512Kin kokoisena $259. Cache on periaatteessa hyvad toimintojen nopeuttaja, mutta sen nimen alla kulkee yhté jos toisenkinlaista rapsy, ja ko. toiminnan tehokkuus on erittain riippuvainen siita, milla tavoin sen avustama ohjelma toimii. Nain ollen sen tehokkuudesta ei viel ole varmoja takeita. - OM on muuten pukannut myés GS:aan sopivan ProGrappler- kortin, joka on yléspdin kompatiibeli vanhan Grappler+ kortin kanssa eli sen vanhan kaskyt siis patevat taysin tassi uudessakin, jota on tietysti terdstetty nykyisin niin muodissa olevilla rullaverhomenuil- la, ja kuvaruudun muistiinnappausoptiokin siin’ on. Rani Kaikkihan tietavat, ettd GS:n déniominaisuudet lyévit laudalta kaikki muut mikrot? Nyt niitaékin voidaan parantaa: MDIdeas on tehnyt kortin nimelté SuperSonic, joka mahdollistaa stereodinen GS:ssa. Kortilla on kaksi 0.5 watin vahvistinta joilla voi ajaa 8-ohmin kovadinisid, sekii myéskin "lisdkytkentaé tulevaisuuden laajennuksia vartel » kuten sanon- ta kuuluu. Esimerkkiné mainitaan aénidigitoija. Parasta kortissa on kuitenkin se, ettei sen ostaja joudu umpikujaan; se on taysin kompa- tiibeli GS:n ROMeissa olevien Sdnirutiinien kanssa. Hintaa kortille léytyy $59.95, ja lisdtietoja saa osoitteesta MDIdeas Inc., 1111 Triton Drive, Suite 205, Foster City, CA 94404, U.S.A. 22 Out linerit Viime Puusta Pudonneissa vaahdottiin outlinereista eli lintuperspek- tiivista eli muokattavista sisdllysluetteloista. Vaahdottaisiin nyt- kin, mutta kun ei ole tullut merkittyd kaikkia niita lehtiad muistiin, joissa niiden mainoksia on nakynyt. Edelleen painotan (M.S.), jotta seuratkaa niiden kritiikkejé, koska hyvat sellaiset helpottavat val- lankin himokirjoittajien tyété. Vaikka niité voi kayttaa yksinddnkin erilaisten helposti muuteltavien listajen tekoon, niin jotta ne olisi- vat todella katevia, tulisi niiden liittya johonkin tekstinkdsittely- ohjelmaan saumattomasti, ts. ettaé ne toimivat ohjelman sisdlté kasin eli etta ohjelmaa ei tarvitse lopettaa, ladata outliner, lopettaa out- liner ja taas ladata teksturi, jolla outlinerin tyén sitten imaisee sisiian - jos se outliner ylipiiinsd teksturin kanssa yhteensopiva edes on. On myés syyta pitdd silmalla, onko outlinerin kaskykanta sama kuin teksturinkin, vai tiytyykd opetella aivan uudet kaskyt. Ja vaikka kas- kyt olisivat samat, ovatko kaikki kaskyt myés kaytéssa vaiko vain ra- joittunut osa niisté? Parhaissa outlinereiss’ toimivat kaikki tekstu- rin kaskyt ja taysin samalla tavalla kuin teksturissakin. Varmaa on, etta tasta uudesta muotiherkusta yrittaa yksi ja toinenkin firma oman- sa likaisillakin kakkulapioilla riipid, joten pitakiahiin innossanne toisaalta varanne. Homeworker on $89.95 hintainen kuuden "educational" eli opetusohjelman kasa, //e:lle ja // laskin, kalenteri, "flash card maker" eli jonkinlainen opetuskysymys- tlle tarkoitettu, yksi niista outliner, muut ovat ten laatija, "Grade keeper" eli joku amerikkalainen koepinna- ja koulutodistustaulukko miké lie. Viimeisena on myés “textwriter", joka nimi viittaa epiilyttavisti huonoon tekstinkisittelyyn, jos perati mainos tuollaista nimeé kayttad. Em, modulien integrointi kéy leikkuulaudan eli clipboardin kautta, joka sekin vaikuttaa hieman epiiilyttavalta. Ja toisekseen on aivan viime aikoihin saakka sana "educational" merkinnyt ohjelmanhyvyyssanastossani yhta kuin "ekskrementti" kun en kehtaa sité suomeksi sanoa. Oletettavasti siis sieta varoa ko. ohjelmaa edelléesitettyjen periaatteiden valossa. Varomattomat tilatkoon sen osoitteesta Davidson & Associates, Inc., 3135 Kashiwa Street, Torrance, CA 90505. 23 Mac huomataan Viime Pudonneissa mainittiin dMac I1I-ohjelmasta, joka pystyi lukemaan IBM:n dBase III-fileitaé. Nyt on Ashton-Tate, dBasen (ja Frameworkin) tekija julkaissut $495 hintaisen dBASE Macin pop-up- ja pull-down menuineen. Kaikkea muutakin hyvdé siind tietysti on, mutta mielenkiin- toisinta tiss’ on se, etta tama valtava firma on viitsinyt kiinnittad niin paljon huomiota Maciin, etta IBMiensi sivussa on Macin edes viit- sinyt noteerata. Ashton-Taten osoite on 20101 Hamilton Ave., Torrance, CA 90502-1319. Microsoftkin, IBM:n BASICin isd, on innostunut kirjoittamaan integroidun Works nimisen ohjelman Macille. Se sisaltéd databasen, spreadsheetin, grafiikan ja kommunikaatio-ohjelman ja maksaa $295. Se taisi kuitenkin saada melko huonot kritiikit tussi hiljan, missé lie lehdessé sekin oli. Mutta oli niin tai néin, ainakin osoite on yksiselitteinen: Microsoft Corp., P.O. Box 97017, Redmond, WA 98073-9717. Ei kahta ilman kolmatta kuuluisuutta: komeettana Turbo Pascalillaan ja Sidekickillaén IBM:n ohjelmistotaivaalle lennahtanyt Borland International ka’nsi Turbo Pascalinsa Macille myyskennellen sité $99.95 hintaan, siis huomattavasti alle sadan dollarin osoitteesta Borland International, 4585 Scotts Valley Drive, Scotts Valley, CA 95066. Niita naita Piraattien juhlinta boxeissa alkaa pienentyd, kun raportit ohjelmisto- talojen vastatoimista alkavat. liséantya. Software Publishers Associat- ion on tallaista urkintaa harjoittava kahdentoista julkaisijan yhteen- liittyma, joka on palkannut privaattietsivin boxeja nuuskimaan. Eras kiikkiin lahiaikoina jaéineisté oli Ohiossa toiminut piraattibulletiini Star Chamber, jolla oli 40 megabyted Atarin softaa ja Macintoshin ROMien disassembleeraukset, joiden avulla saatiin joitakin Macinkin ohjelmia pyériméén Atarissakin. 24 Kakkossarjan Applet voivat néyttéa parhaat puolensa jopa 1024 x 1024 resoluutiolla ja vain 299 dollarilla, jolla saa Mega-Pix-kortin plus softwaren. Resoluution alaraja on 640 x 200 pixelia. Naytté on viela monokromaattinen, vari on tulossa myéhemmin. Ja TIL-monitori, jota kortti vaatii, maksaa tietysti sekin. Mainos ei kerro, kuinka pitkille software pystyy silloittamaan grafiikkaa piirtelevien ohjelmien ja monitorin valisen kuilun. Mutta sitahin sopii kysyd osoitteesta XOR Systems, 986 Live Oak Dr., Santa Clara, CA 95051. Appleworksiin alkaa ropista makro-ohjelmia yh’ tiuhemmin. Macroworks- ista ja Autoworksista puhuttiin viime Pudonneissa. Tunnettu Pinpoint on ensin koneessa oltava ennenkuin KeyPlayer, $49 hintainen uusi mak- ro-ohjelma pelea. Siin’ on blokkidelete, sanadelete, undo eli pilhén- pelastaja eli katumusnappi, sdsté ja heti perdin printtaus, pop-up menut, 16-tasoiset "nested" makrot, IF-THEN-ELSE haarautumat, néppain- ten rekisterdinti suoraan Appleworks-fileeseen, joten nopea editointi on helppoa. Yhden makron voi ohjelmoida toimimaan eri tavalla eri so- vellutuksissa. Toimii //e:ssa mutta vain Enhanced //e:ssa, //c:ssa ja myds GS:ssé. Tilaus osoitteesta Pinpoint Direct, Box 13323, Oakland, CA 94661. Ottavat $15 postituskuluina Eurooppaan. Koko Pinpoint-homma on muuten "levinnyt kuin Elanto ja kuppa Tédlés- sa", kuten poikasina tapasimme leikkisdsti sanoa. Tama oli silloin kun antibiootit oli tuskin vasta keksitty. Ei olisi silloin ymmartényt si- takéian Géteborgs-Postenissa viikko sitten ollutta Velho-sarjakuvaa, jossa Velhon vaimo kysyy peililta, jotta mit voi antaa miehelle, jol- la jo on kaikki, ja peili vastaa: Antibiootteja! Mutta asiaan takai- sin: edellémainitun ohjelman lisiksi on sen seitsema’ ohjelmaripellys- ta firmalle kertynyt niin etté sen mainokset alkavat olle jo spaghet- ti Spelling checker, Document checker, Point to Point kommunikaatio- ohjelma, Infomerge; mail merge ja database reporting, Instant Business letter, Teachers Tools Templates, Profiler data utility omine sivuoh- jelmineen, RunRun ProDUS Desktop. Pieni mukava juotoshomma rautaa rakastaville on A+:n lokakuun 86 nume- rossa. Yhdella kytkimellaé ja LEDi114 saa //c:n olemaan toisaalta kir- joittamatta levylle, toisaalta kirjoittamaan myés levyn toiselle puo- lelle ilman, etté tarvitsee kaivertaa levyyn uutta koloa. Kylléhin se 25 kolon nappaaminen siihen hyvilld vehkeilla kiy aika nppardasti, mutta volyymitouhuajaa se silti alkaa arsyttad, joten siité hommasta on mu- kava pasta. Eika tarvitse kolon padlle liimailla niita onnettomia le- vyasemaan mydhemmin takertuvia kirjoitussuojauslappusia. Vaikka homma onkin aivan yksinkertainen, on se liian pitké tassé selostettavaksi, joten katsokaapa ko. numeron sivua 55. Kuinka sairaaksi voi peli menni, kun puhtaasta ruudusta tullaan takai- sin askartelun puolelle ja tarjotaan "Phoboksen nahkajumalattaria" (Leather Goddesses of Phobos) kolmen havyttémyysasteen, kolmiulottei- sen kuvakirjan sek itserapsutettavien hajuldiskien kera? Asialla van- ha tuttu Infocom. Perverssit ja kone-eléméansé ikdvystyneet tilatkoon sen ko. firmalta osoitteesta 125 Cambridge Park Drive, Cambridge, MA 02140. Kumma kylld eivat sano mainoksessaan hintaa. Kuinka onkin eri mailla oma profiilinsa, ja kuinka on selvia, etté juuri Ranskassa on Macintoshin "baskeri, paletti ja urheiluauto" - sieluntila lyényt itsensé lépi, kun taas liituraitamaihin kuuluu 18M. Niinpa tietysti juuri Ranskassa on tekeillé hard-/softwaresekoitus nimeltansa Personal Writer, joka sallii kasinkirjoite- t un inputin. Vain kaikkein kummallisimpia kisialoja se ei pysty oppimaan, tuumaa yksi firman dirikoiste. "Je t'aime" on kiva kiiressi sutaista omalla persoonallisella tyylillé’n Summagraphics-grafiikka- tauluun ja Macintosh punastunee onnesta. Ohjelma valmistunee ensi vuoden alkupuoliskolla Maciin, sen jalkeen IBM PC:1le. Kirjoittakaapa = tietysti késin - Pariisiin firmalle nimelté Anatex, lahiosoite 18 Rue Troyon, F-75017, Paris, France. Eika ihme, ettd kalligrafiohjelma tulee Japaniste. Hiirella kun sutii, niin viivan paksuus ja tiheys riippuvat hiiren liikutusnopeudesta. Eri suteja voi tietysti noutaa macin tavaomaisista rullaverhomenuista. Tama Mac Calligraphy maksaa 24800 jen , ja tarkempia tietoja saa herralta (vai rouvalta?) nimelta Enzan Hoshigumi, Shibuya-ku, Tokyo, Japan. New Jerseyssi AT&T:n laboratoriossa on syyskuuhun menessa ehditty jo kokeilla 54 neuronin ja 54 inputin mikropiirid, ja opettaa sita ver- tailemaan aivan uutta nimed sille opetettuun nimilistaan, ja kasketty sitd lausumaan mielipiteensd laéhimmaksi osuvasta nimestaé. Ndiden neu~ 26 ronien synapsit ovat ohjelmoitavia vastuksia, joiden vastus voidaan oppimisprosessin aikana muuttaa. Pieneen tilaan niité mahtuu enemmén kuin transistoreita. Tama yksi mikropiiri sisalta yli 3000 synapsia. Paralleeliluonteensa vuoksi tallaisen verkoston nopeuden arvioidaan olevan 100-1000-kertaisen tavanomaisen tietokoneen nopeuteen verraten, ja ehké 10-30 kertaa nopeamman kuin varta vasten suunnitellun tavan- omaisen hardwaren. Vaan kovinhan on tuo viela pienté siihen nopeuteen verrattuna, jolla ihminen pystyy tekeméan vaikka millaisia emamuna- uksia. Tarkeaa Ja kaipa muistatte kuinka naita kaikkia herkkuja tilaillaan: Dear Sirs, please send me your sejase. My VISA 1234 5678 9012 3456, expires 09/87. Yours, Minivaan. Pankaa teksti toki eri riveille ja sitten kirje suureen ja ihmeelliseen USAhan ja teknologiae pruukaa tulla kuukauden kuluessa takaisin ja tulli sitten laittaa hintaan noin neljanneksen lisdié. Sillékin neljénneksellé rakentaa Suomi sitten uusia paivahoitoteita ja moottorikoteja lapsille. HANNU KOKKO Ulkomailta jaamisen vaikeuksista Ei se aina niin mutkatonta ole se Visalla tilailukaan. _ Tarvitsin hieman parempaa teksturia Kakkoseeni ja Satellite Softwaren WordPerfect tuntui arvostelujen (A+) perusteella sopivalta hankinnalta. Tilasin tuotteen toukokuun puolessa valiss& ja sain kesakuussa vastauskirjeen jossa pyydettiin hankkimaan WP heidan maahantuojansa Businessmanin kautta. Businessman kuitenkin totesi etta heilla ei ole aikomusta tuottaa maahan Apple II versiota Wordperfectista. Tama lienee osittain ymmarrettavaakin koska myyntimaarat ilmeisestikin jaisivat kohtalaisen vahaisiksi ja onhan Businessman vain IBM Pc-maahantuoja. No, Kirjoitin takaisin Satellite Softwarelle kesakuun puolivalissa ja pyysin heits tekemaan asialle jotakin. Eipa ole vastausta kuulunut viela nain syyskuun lopullakaan. Lieneeké maahantuontisopimuksessa Joitain pykalia jotka estavat suoran myynnin. Kyselin asiasta uudelleen Businessmanin edustajilta KT@é messuilla ja he vaittivat ensin myyneensa muutaman Kappaleen tuotetta mutta kaansivat sitten sanansa ja vaittivat etta tuotetta ei Applelle ole olemassa kuin korkeintaan maarittelyasteella. Mene ja tieda, ket& uskoa. 2: Hannu Kokko KAYTTOKOKEMUKSIA UNIDISK 3.5" 800 K LEVYASEMASTA Unidisk on Applen uusi levyasemastandardi. Unidisk kayttaa kaksipuolisia 3.5" levyja, joille se pystyy tallettamaan 800K dataa. Levyt ovat katevan Kokoisia Kovassa muovikuores— sa ja huomattayasti vahemman arkoja Kaikille niille yauri- oille, jotka saattavat vaurioittaa 5.25" levyja. Levyasemaa voi kayttaa Prodos ja Pascal 1.3 kayttéjarjestelmista. IIc vaatii ilmaisen ROM-paivityksen, jotta uudelta asemalta voisi buutata. Ainakin enhanced Ile pystyy buuttaamaan. Aseman voi laittaa mihin tahansa porteista 4-7 kiinni. Mika&li haluaa Koneen contral-resetilla kaynnistyvaksi niin tulee kontrollerikortti sijoittaa korkeammalle kuin mika tahansa muu levyasemakontrolleri. Apple suosittelee 4-portin kayttea. Kateva tapa on sijoittaa Kontrolleri 7-porttiin ja vanhat DiskII:t é-porttiin. Jos Unidiskissa on levy niin boottaa kone Unidiskilta muutoin ihan normaalisti é-portis-ta. On tietenkin mahdollista sijoittaa Unidisk é-asemaan ja siirtya Kokonaan 3.5" levyjen Kayttéén. Unidiskilla saavutetaan useita merkittavia etuja. 800 kiloa tallennustilaa on varsin runsaasti useimpiin tarpeisiin. Levykkeet ovat katevan kokoisia ja kestavia. Tiedostoja voi nyt siis jarkevasti jasennella tekemalla alihakemistoja esimerkiksi /WORK /TOOLS /ASSEMBLER asm MLE /BASIC GPLE DCODE DOUBLETAKE PROGRAMS TYSNALLAQLEVATOHJELMAT Unidisk on Kohtuullisen nopea. Kun levy on korkeintaan pucliksi taysi niin talletukset ja haut ovat noin kaksi kertaa nopeampia kuin vanhalla Disk II:lla. Sen jalkeen nopeus hidastuu pikkuhiljaa samaan suuruusluokkaan. Oma yksiléni on varsin aanekas siirtaessdan lukupaata levyllas Oman Unidiskini mukana tuli System Utilities 2.1 tiedostojen kasittelyohjelmaksi. System utilities 2.1 ei osaa kayttaa /RAM -levyad eika volyymikomentoja kopioinnin ja formatoinnin lisaksi.System Utilities kayttaa tiedosto kerrallaan kopi- oinnissa muistia tehottomasti. Pakottaa vaihtamaan levya jo~ pa useita kertoja per tiedosto. Ainakin yksi vaihto tuntuu aina olevan pakollinen. Prodos Users Diskilla oleva Filer 1.1.1 on mielestani kate- 28 vampi Kayttaa kuin System utilities. Filerissa on runsaasti enemman ominaisuuksia esim. volyymeille ja senlisaksi se osaa kayttaa Ram-levya. Kumpikaan ohjelma ei osaa kopioida koko levy& (volyymia? yhdella levyasemalla. Yhden Unidiskin systeemissa Filerin Kautta tapahtuva Ram- kopiointi on valttamaténta mielenrauhan sailyttamiseksi. Silloin Kopiointi sujuu yhdelt& 800K levylta toiselle 800K levylle siedettavalla nopeudella. Tam&han onnistuu vahintaan 128K IIlc:ss& ja e:ss& mainiosti. Eli i. lataa Filer. 2. kopioi haluamasi hakemisto ram-levylle esim source: /appleworks/klubi/= destination: /ram/= . 3. Kun kopiointi on paattynyt tee uusi hakemisto, jos tarvitset, make directory Komennolla 4. kopiointi toiselle levylle muistista source 7RAM/= destination /omadirikka/= Jos jokin tiedosto ei mahdu muistiin kokonaisuudessaan jou- dut Kopioimaan normaalisti source /appleworks/klubi/= desti- nation: /omadirikka/=. Yhteensopimattomuuksiat Locksmithin (ei edes 6.0) ja muiden vastaavien pikakopioin— nit eivat tue Porttia 4 ainakaan. Porttia 6 en ole kokeil~ lut. Diversi Copy ei tunnista Unidiskin kontrolleria, joten senkaan avulla kopioinnit eivat onnistu. Microsoftin Premium Softcard Ile (CPM 2.26) eika ilmeisesti muutkaan Microsoftin kortit tunnista kontrolleria joten CPM on out. Markkinoilla on kuitenkin Cir-Techin tekema paikkausohjelma Unimate CPM 2.20, 2.23 ja 3.0:aan, jonka avulla kaikki CPM-ohjelmatkin pystyvat hyédyntamaan Unidiskin. ~ Applen oma Dos 3.3 ei tue Unidiskia lainkaan mutta Nibble mainostaa MicroSparcin tekema& Unidossia, jonka ayulla ilmeisesti valtaosa Dos 3.3:1le tehdyista ohjelmista saa Unidiskin kayttdénsa. Ps Toimittajan listys Unidisk 3.5” liitetiéin //e:hen oman, uuden ohjainkorttinsa avulla. Kortti mahdollistas kah- den levyaseman liittémisen per liiténtékortti. Liséksi tarvitean 3.5" System Utilities pak- ous, josta ldytyy ohjelmisto System Utilities je ohjekirjenen. Vans versio ei toimi luotet- tavesti Unidiskin yhteydessé. Unidisk 3.5” litetién //cchen kytkemallé se suorsen levyese- ma liittimeen. Témén liséksi on //c:hen vaihdettava uusi Monitor ROM . Témé piiri on ‘Apple //c Add-on Kit Swedish. Jos leitteessa on pieni tarra, Unidiskié ki Tiittimen vieressii, on leitteessa esennettu témé uusi ROM-piiri. Se sisél 29 muistihallinte- ja oheisleitekésittelyrutiineihin. //c:n yhteydessé tarvitsan myéskin System Utilities-pakkaus. Molemmise tapauksissa voidean ensimméisen Unidiskin takana olevaan liittimeen liittéé seu- raava( toinen) Unidisk levyasema. Apple //e:ssé tarvitaan néinollen ohjainkortti joka ensim- méaiselle, kolmennelle jne. levysasemalle. Oheiset kuvet selventavat liittam set. APPLE +/c ADD-ON KIT SWEDISH UNIDISK 3.5" Unidisk Acc. Kit A “7 (ee \ APPLE “ve ARUN, FRITS ieee aad UNIDISK 3.5" 30 MACINTOSH TIETOA coal Hannu Kokko Mac-maailmasta Jos kayttelet hierarkkista tiedostojarjestelmaa niin pida mieless& seuraava 2K tiedostoja Finderin kaynnistyminen (boot) paahakemistossa (root) 10 3 sek 60 10 sek 110 16 sek 160 21 sek 250 5é sek 400 3.5 min 1000 yli 30 minuuttia ilman tulosta 6000 ei tilaa uudelle levylle Jos tiedostot pistaa kansioon putoaa aika kolmeen sekuntiin, jos Kansio on auki niin finder boottaa noin 10 sekunnissa. Kannattaa siis pitaa kohtuullisen vahan tiedostoja paahakemistossa. Ainakin S12K Macissa ($40AD40) ja MacPlussassa (#40e132) on ROM-Koodissa pieni kuva omenasta ja teksti "Stolen from Apple Computer". Ehkapa tata kutsutaan jossain tilanteessa Finderista tms jos yritetaan kayttaa ROMmeja Macin kloonissa. Apple suosittelee (kes& 86) Imagewriter I driverin kayttéa Kunnes ovat saaneet IW II:n toimimaan kunnolla. Hyyasti vanhat varit, Apple yhtenaistaa Kaikkien laitteittensa varin platinanharmaaksi vaittaa mm lokakuun MacUser. Uusista Maceista liikkuu kaikenlaisia huhuja. 68030 ensi kevaana ja 68040 siita vuoden, puolentoista paadsta. 8 megan Maccia on jo demoiltu Applen sisalla. Isot kuvaruudut tulevat alkuvuodesta. Naist& saisi sitten jo jollekin Sunille tai VAXstation II:lle kilpailijoita. Hinta karkaa kuitenkin varmasti tavallisen Kuolevaisen ulottumattomiin. Myés kannettaya Mac on tulossa. Maaliskuussa saattaisivat tulla ensimmaiset uudet Macit. MS Excelin levyill& majaili ainakin kevaalla viel nakymatén tiedosto nimelta Tsunami. Olisikohan se piraattien peloksi. Microsoft puuhailee MS Word 3.0:n parissa. Uusi Word-versio pitanee sisallaan mm outliner-ominaisuuksia. Borland on viimeinkin julkistanut Turbo Pascalin Maccia varten. Lisa Pascalilla tai MPW Pascalilla tehdyt ohjelmat pyérivat pienin muutoksin Turbossakin. Turbo sisaltaa jo nyt sellaisia ominaisuuksia jotka tulevat IBM Pcin Turboon vasta Joskus ensi kesana jos silloinkaan. Mm linkattavat aliohjelmakirjastot, 8 yhtdaikaa auki olevaa 3 editointi-ikkunaa, koko muisti voidaan hyédyntaa (1Mega ja enemmankin). Kaanténopeus on yli 12000 rivia minuutissa ja mainokset vaittavat etta kaannéksen voi ajaa taustalla samaan aikaan kuin editoi jotain muuta tiedostoa. Turbo osaa tietenkin hyédyntaa HFS-hakemistoratkaisua. Vaatii 256K muistia ja hinta vain 99 taalaa. Osoite Borland International , 4585 Scotts Valley Drive, Scotts Valley, CA 95066. Jos tama on laheskaan niin hyva kuin Borlandin tuotteet yleensa niin kannattaa ehdottomasti hankkia. Mina tilasin jo. Parre Eriksson UUDET MACIT vuonna 1987 Amerikoissa uusi // GS on taman joulun suuri hitti. Tammikuussa julkis~ tetaan uudet Macintosh perheen jasenet. Tassa ensimmaiset vinkit siita mita tuleman pitaa, ettei Applen tyéprojekteista syntyisi samanlaisia virhekasityksia, kuin //x = // GS, Saksalaiset olivat hyvin perilla //x-projektista, mutta eivat tienneet, etta projektia et viety eteenpain, vaan etta Applen sisaisissa rynmissa voiton vei nyt // GS:na tuntemamme kone. Mac Plus jaa tulevaisuudessa perheen pohjaksi ja “Aladdin” tulee olemaan seuraava kehittyneempi versio ja silla on DMA-SCSI-portt i(DMA= nopea). Varikone on “Paris-Color”, jonka voi saada myés “musta-valkoisella"-nay- télé. Suurin muutos on “Paris-Workstation”:en julkistaminen. Katso kuvat. Yhteista nailla kaikilla on etta hiiri on klinnitettyna nappaimist66n kuten // GS:ssa. Paris - Workstation Paris - Color [ie —] Aladdin HD20-SC Macintosh Plus 32 Tero Sand oe PRODOSSIA KONEKIELISILLE JA VAHAN MUILLEKIN OSA I SEEDLING, SAPLING & TREE Kun luo uuden ohjelman tahi muun tiedoston CREATE-kaskyl1a, tai kun saastaa ohjelman, joka on alle S12 bytea - ts. alle yhden blockin - pitka, on se nk. seedling. Tiedoston direc- toryssa olevassa entryssa oleya KEY_BLOCK (katso osa I) oscittaa juuri tahan fileen ainoaan datablockiin. Kun file sitten Kasvaa yli 512:n byten, ei tam merkitsemis- tapa enaa riita. ProDOS tietysti huomaa taman automaattises— ti, ja se muodostaa nk. index blockin. Index blockiin on merkitty kaikki fileen kayttamat blockit, ja directoryssa oleva KEY_BLOCK osoittaa tahan index blockiin. Kuvassa 1 Cartikkelin lopussa) on edellisessa osassa muodostetulla esimerkkilevyl1a olleen BINARY.FILEin index block. Huomatkaa blockien merkitsemistapa: niiden LSB:t ovat blockin alussa ja MSBrt $100 (256) bytea myéhemmin. Tallaista tiedostoa kutsutaan saplingiksi. Koska block on 512 bytea pitka ja kukin block vaatii kaksi bytea, index block kykenee ilmoittamaan 256:n blockin (128K) mittaisen fileen jokaisen blockin sijainnin levylla. Kun tiedoston koko kasvaa tastakin (mika epailematta tapahtuu erittain harvoin), vaaditaan viel& uusi tallennustapa: Tree-tiedosto. Tallaisessa tiedostossa ProDOS on muodostanut nk. master index blockin (ja johon fileen entryn KEY_BLOCK osoittaa). Tassa blockissa on merkitty kaikkien INDEX BLOCKien blockit; index blockit osoittavat suoranaisiin datablockeihin. Index blockien merkitsemistapa master index blockissa on sama kuin datablockien merkitsemistapa index blockissa. Master index block pystyisi periaatteessa sisaltamaan 256 X 256 blockin kokoisen fileen (32 Mb) tiedot, mutta tama on ohjelmointiteknisista syista rajoitettu 16 Mbreen. Tiedostotyyppikohtainen tallennustapa BIN Binda&ritiedosto tallentuu levylle tasmalleen samanmuotoisena kuin se on muistissakin. Sen alkuosoite on AUX_TYPE:ssa Ja pituus EOF:ssa. Bas Ta&smalleen sama kuin BIN. VAR VAR-tiedosto sisaltaa tietyn Applesoft-ohjelman muuttujat, tallennettu PRINT CHRS (4);"STORE xxx" -tyyppisella 33 k&sky114. AUX_TYPE ja EOF ilmoittavat samaa kuin edellakin, mutta naiden 1isaksi on varsinaisen koodin alussa 5 bytea pitka patka lisainformaatiota. Se sisaltaa: RELATIIVIBYTE MERKITYS O-1 Normaaleiden ja subvariaabeleiden yhdistetty pituus 2-3 Normaalaiden variaabeleiden pituus 4 HIMEM:-arvon MSB saastéhetkella REL REL on nk. relokoituva tiedosto, jota BASIC.SYSTEM ei sinans& supportoi; REL-tiedostojen lataamiseen tarvitaan RBOOT ja RLOAD -nimisia binadriohjelmia, ja niiden luonti tapahtuu Applen omalla EDASM-assemblerilla. REL-tiedostossa on ensin normaalimuotoinen binaarikoodi, assembloituna alkamaan $1000:sta. Varsinaisen koodin jalkeen tulee sitten RLD eli ReLocation Dictionary. Se koostuu 4in byten patkista, kukin patka kullekin JSR, JMP, LDA ym. kas— kylle, jotka kayttavat ohjelman sisdisia osoitteita. Nama 4in byten patkat ilmoittavat 1) muutettavan osoitteen paikan jaskettuna Koodin alusta ja 2) operatiivinen koodi, joka ilmoittaa, onko kyseessaé tosi 1é-bittinen osoite tai jos kyseessa on @-bittinen byte, onko se MSB vai LSB. AUX_TYPE & EOF ilmoittelevat kuten edel1a koodin alun ja pituuden, mutta lisaksi koodin alussa on varsinaisen binaarikoodin pituus (2 bytea). sys SYS-tiedoston mucto on tasmalleen sama kuin BIN-tiedostonkin yhdella tarkealla erotuksella: BASIC.SYSTEM vapauttaa itsel— lens& varatun tilan BITMAP:sta ($BF5S8) ennen SYS-ohjelman ajoa. TXT TxT-tiedostolla on kaksi eri muotoa: Sequential eli perak— K&inen ja Random Access, kirjaimellisesti sattumanvarainen haku, mutta tassa tapauksessa se tarkoittaa vahan eri asiaa. Naiden kaytté& voidaan verrata kasetin ja diskin kayttéén: léytaakseen jotain kasetilta tai sequential -tyyppisesta tekstitiedostosta, taytyy karsivallisesti lukea alusta alka- en kunnes haluttu tieto tulee vastaan. Random access-tiedos— tossa taas voi diskin tapaan siirtya suoraan halutun ‘recordin’ (diskilla ‘ohjelman’) kohdalle. Random access -tiedosto luodaan esimerkiksi seuraavaan tapaan: 10 D& = CHR® (4) 20 PRINT D$;"QPEN file,Lxxx" 34 Taten voidaan esimerkiksi siirtaa tietoa paikasta toiseen, seuv aayassa esimerkissa record 100 siirretaan - tosiasiassa kop oidaan - record 460:n kohdalle. : INPUT At : PRINT A% 100G PRINT D$;"READ file,R1c0" 1010 PRINT D$;"WRITE file,R460 Qnko tasta jarjestelyst& haittoja? Onpa hyvinkin. Random access -tyyppisessa tiedostossa kukin record vie saman maaran 1. OPEN-kaskyss& L-parametrin verran byteja. Jos Kirjoitettaya record on lyhyempi, niin RETURN-merkin (¢#0D) J&lkeen loppu taytetaan nollilla. Random access -tiedostoihin liittyy neljas tiedostojen tyyppimuoto: sparse. Sen havainnollistamiseksi esitan seuraavan ohjelman: 10 D& = CHR® (4) 20 PRINT D$;"OPEN BIG.FILE,L100" 30. PRINT D$;"WRITE BIG.FILE,R1i" 40 PRINT "FIRST RECORD" 50 PRINT D$;"WRITE BIG-FILE,R8" 60 PRINT "8TH RECORD" 70 PRINT D$;"WRITE BIG.FILE,R15000" 80 PRINT "15000TH RECORD" 90 PRINT D$;"CLOSE" Mit& tapahtuu? Koska 15000 recordia, kukin 100 bytea pitkia, veisi 1.5 Mb (megabytea), ProDOS luo Master Index Blockin. Mutta koska recordeja on vain kolme, ProDOS ei haaskaa dis- kitilaa tyhjiin recordeihin. Kuvassa kaksi esimerkiksi on edellisen tiedoston Master Index Block. Siita nahdaan, etta ensimmainen Index Block on ensimmaisena, mutta toinen on vasta 11 bytea mydhemmin, eika naiden valissa olevaa ‘tyh~ jaa’ tilaa ole merkitty levyn BITMAPiin. Tallaisia tiedos— toja kutsutaan sparseiksi. TXT-tiedostojen record-pituus léytyy AUX_TYPE:sta ($0000 sequential-tyyppisen tiedoston ollessa kyseessa), kun taas EOF ilmoittaa tiedoston lopun sijainnin, EI valttamatta pituutta. BASIC.INTERPRETER ja BI Global Page BI ei nimestaan huolimatta ole BASIC-tulkki vaan interface BASICin eli Applesoftin ja ProDOS:n valissa. Se on yhta pitka kuin koko DOS 3.3, vaan on se monipuolinenkin. Kuten osassa I totesin, en sen kayttéén interfacena puutu, vaan lahinna sen hyvaksikayttdén Konekielesta. BI tallentaa kaikennakéista sekalaista ja enimmakseen hyo- dyllistakin tietoa BI Global Pageen, joka majailee $BE00- S$BEFFissa. Seuraavassa kooste kayttokelpoisimmista. 35 OSOITE NIMI KAYTTS $BE00 JUMP BI.ENTRY BI ‘lampéstarttaus’; starttaa BI, mutta ala tuhoa Applesoft-ohjelmaa $BE03 JMP DOSCMD Tutki ja toteuta input-bufferissa (#200) oleva komento $BE06 JUMP EXTRNCMD Hyppy kayttajan luomaan kaskyparseriin (tanne hypataan, jos BI ei ymmarra input-bufferissa olevaa stringia) $BEOC JUMP ERROUT Tulosta Accussa olevan virhekoodin mukainen viesti $BEOF 1BT ERRCODE ProDOS virhekoodi (léytyy myés SDE:st& eli Applesoftin ONERR-paikasta) $BE10- PNT OUTVEC Defaultit tulostusvektorit kullekin slotille (1-7) $BE20- PNT INVEC Defaultit input-vektorit kullekin slotille (1-7) $BE30 PNT VECTOUT Tamanhetkinen output-vektori $BE32 PNT VECTIN Tamanhetkinen input-vektori $BE3C 1BT DEFSLT Default slot-arvo $BE3D 1BT DEFDRV Default drive-arvo $BE5S0 PNT XTRNADDR kayttajan installoiman komentoparserin osoite $BESZ2 18T XLEN Komennon nimen pituus-1 $BE53 18T XCNUM Komennon numero ‘katso taulukko 1, artikkelin lopussa) 2BT PBITS Komennon sallitut operandit: $BE54 #6000 - Prefix pakollinen, pathname ei #4000 - Ainoastaan slottinumero (PR¥ tai INH) $2000 - Sallittu ainoastaan ohjelmasta (esim. READ, OPEN ine) $1000 - Tiedostonimi sallittu $0800 - Ellei tiedostoa ole olemassa, luo se $0400 - T-operandi sallittu #0200 - Toinen filenimi pakollinen Cesim, RENAME) $0100 - Ensimmainen filenimi pakollinen $0080 - A-operandi sallittu $0040 - B-operandi sallittu $0020 - E-operandi sallittu $0010 - L-operandi sallittu $0008 - d-operandi sallittu $0004 - S- tai D-operandit sallittuia $0002 - F-operandi sallittu $0001 - R-operandi sallittu (U-operandi on aina sallittu mutta sen arvoa ei huomioida? 36 $BES $BES $BE56 $BES0 $BESF $BE61 $BE62 $BE63 $BE65 $BE67 $BE68 SBESA $BESC $BECE 2BT FBITS Léydetyt operandit ‘muoto sama kuin PBITS:ssa) 2BT VADDR V-operandin aryvo SBT VBYTE B-operandin arvo 2BT VENDA E-operandin arvo 2BT VLNTH L-operandin arvo 1BT VSLOT S-operandin arvo 1BT VDRIV D-operandin arvo 2BT VFELD F-operandin arvo 2BT VRECD R-operandin arvo 1BT VVOLM V-operandin arvo (tata ei huomicida) 2BT -VLINE @-operandin arvo 1BT VTYPE T-operandin arvo ‘hex-aryo) PNT VPATHI Ensisijaisen pathname-bufferin osoite PNT VPATH2 Toissijaisen pathname-bufferin osoite Toisena olevan koodin merkitys on seuraava: xBT PNT JMP- x-bytea pitka luku pointteri eli osoite LO/HI -formaatissa sisaltaa absoluuttisen hypyn Blin sisaan Naiden kaytté6n palataan tarkemmin neljannessa osassa, mutta kuten nakyy, BI sivun pituiselle alueelle. siita tarkemmin seuraavassa osassa. Taulukko 1: $00 $02 $04 $06 $08 $0A $0C $0E $10 $12 $14 $16 sis $10 $1C SIE BI-komentokoodit. kayttajan PRH FRE BRUN LOAD OPEN SAVE BSAVE CLOSE NOMON WRITE CREATE PREFIX UNLOCK CATALOG POSITION luoma komento $01 $03 $05 $07 $09 $0B $0D $0F $11 $13 $15 $17 #19 $1B $1D tallentaa kaikkea hyédyllista tietoa yhden Samoin tekee tietysti MLI, mutta IN# CAT RUN EXEC SAVE READ BLOAD CHAIN FLUSH STORE APPEND DELETE RENAME VERIFY RESTORE 000 020 040 060 060 0AG oco OEO 100 120 140 160 180 1A0 1c0 160 ooo 020 ago 060 oso GAO aco 0EG 100 120 140 160 180 1A0 1¢0 1E0 sf 0 4 e c 10 14 18 1c OS0ANBOCODGEOF1 GODDDGOND0NNDNDGOO0RCNNOONOONOOODOOOONOON000000000 ODDNDDDODNDODOOOOGOOOOAOACOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOGODOOOGOOOCOONON 00000000000000000G0000000000000000000000000000000000000000000000 OODDDADADADBOROOOOOOODONOOODOOODOGOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOGOOOONONNN 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 DODDDOAGOOGDOOOOOOOAOOODOOOOOOOOOOGOOOOOOOOAOOONOAOOGOCOOOONDNND 00000000000G0000000000000000000000000000000000000000000000000000 DODDNDOGODOGOGOOOOOCOOOOODODOOOOODOCOOOOOOOOOAODODOOOOGOOOOOONON DODDDDGDGOCOOOOOOOOOCOOOODODOOOOODOOOOODOOOOONOOCOOOOOOOCOON0000 O0DOD0GCGNCGNDOOODODONOODADDOOOGOOOOOOOOOODOOOONDGODOOOONONNIG 0000000000000 0000 0000000000 0000000000000000000000000000000000000 NOADDAODOOOGoOOOOOODODDOODOODLOGOAOOOOOODOOODOGODOONO00G00000000 DO0DGCoD0DCROOOOOOOOOAOOOOGOGOONOOONOOOOOOOOONOOOOGOGOCOOOONONLO OHOGDODGOCOOOCOOOONDOONOODOGNOOHOOOONQIOOCOONOODOONDOGDOOON0N0NG 00000G00000000C0000000000000000000000000000000000000000000000000 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 Kuva 1 0 4 8 c 10 14 18 ic 13000000000000000000001 s000G000000000000000000000000000000000000 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 NNDDDAHBOOOAOOOOOOODDOOOOAGAOADOOOOOODOOOOOOODODGDOOOOOOOOODNNNN OOGDODGDOOGOOOCOGOOOOOGODOOUODOOOOODOOONOOOOONOOGOGOGOOOONOND00N G0D000G0000000000000000000000000000C0000000000000000000000000000 GO0ODDDDODODDD0CCRN0NNCODODDODDOOOONOOODONOODOOGOONOOOON0000000 0OGODOODOODG0D000000NNGNDONODDOAOODOOOOONOOOODGODG00000000000 00000000000000000000000000000000C0000000000000000000000000000000 NADDDHDAODDODOODGDOGOOOOOOODOOLOOONGODOOOOOOAODGOOON0GN00000000 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 00NDGODOODG0DB00D0D0000N0R0000000000000000000000000000000000000 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 0000000000000 000000000000000000000000000000000000000000000000000 000D000000G00000000000000000000000000000000000000000000000000000 HNDDDODOODAGDOOOOOOOOODODAODOODODOODOOOOOADOOOOGOODOOOOOR0N0000 0000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000000 Kuva 2 MUUTTUNEET JASENETUUDET Levyja saat tilattua edullisesti ilmoittamalla j&senmaksu- paivasi vuonna 1986 seuraavasti: 5.25" levyt Teledata OY:1ta BASF SS DD 80 mk/10 kpl, DS DD 95 mk/10 kpl, SS DD SCIENCE 100 mk/10 Kpl, Puhdistussarja 120 mk. Puh. 90-518117 3.5" levyt Teledata OY:1ta BASF 2S DD 270 mk/10 kpl, 1S DD 210 mk/10 kp], FUJI 1S/DD/DT 270 mk/10 kpl, 2D/DD/DT 340 mk/10 kpl. Puh. 90-518117 IAC-tarjous, katso OMENAHYVE 2/86 SIVU 43 38 Kimmo Helke 35 Omat kokemukseni APPLEWORKSista ja vihjeita 1) Koska APPLEWORKS- ei tee rivinumeroita, jotka minun teks- teisséni ovat valttdmaittémid, painatin tdlldisia A4-paperia 2000 kpl hintaan 175 mk. (Tdssi ndyte) Ylareunaan painatin pienet kohdistin viivat, joilla paperin saa kohdistettua. Brotherin (EM 701) automaattisyétté tosin kohdistaa sen nyt muutenkin, Kayttaémani rivimu- merointi ja marginaalit ovat aina samat teksteisséni, joten homma toimii kaytdnndssé erinomai- sesti. Lopputulos on ehdottomasti parempi kuin rivinumeroiva tekstinkdsittelyohjelma, silld esipainetut rivinumerot ovat ndtimmat kuin printterin tekemat. 2) Alan kdyttéd 1.7.86 APPLEWORKSin SP:taé yksindédn pienen yritykseni kirjanpitoon. Ongelmana on vain se, ettei siité saa kirjanpitolain vaatimia tulosteita, paivakirjaa ja padkirjaa. Tuloslaskelma ja tase ja kaikki haluttu info sindnsd siita saadaan. Ratkaisin ongelman siten, ettd tulen printaamaan koko tilikauden taulukot (4 kpl) ASCII-teksti-fileksi, josta oma tekemé BASIC-ohjelma noukkii pdivé- ja padkirjan tiedot tulos~ tettavaksi. Témé ajohan tdytyy tehdd vain kerran vuodessa!. Tilejd tarvisen vain 35 + 4 saldo ja tarkistustileja eli ndita varten 39 saraketta. (Pieni palveluyritys, ei LVV-myyntia lainkaan) Lisaéksi tositenumerosarake, pdivémédraésarake vienti- selitesarake, jonka vieressé oleva KASSA-tilisarake suojataan komennolla omena-L, PROTECTION-BLOCK, values-only. Normaali- kaytéss koko vuoden ajan, kun tositteita kirjataan taulukkoon, vientiselite sarake on vain 10 merkkid pitké (nakyvissa), vaikka appleworks ottaa muistiin pitemmankin vientiselitteen, esim. 60 merkkia. Kun sitten taytyy tulostaa pdivadkirja ja paédkirja, ennen ASCII-filesksi printtausta vientiselite sarake pidennetéain 68 merkkiin, jolloin ASCII-filettaé lukeva BASIC~ ohjelma saa kaiken tarvitsemansa tiedon. Koko vuoden kirjanpito ei alkuunkaan mahdu yhdella kertaa muistiin vaan vain 3 kk taulukko kerrallaan. Edellisen talukon loppurivin saldosummien (kaavat) siirrossa oli vaikeuksia kunnes &lysin printata saldirivin ensin DIF-fileksi levylle, josta se voidaan lukea uudeksi SP-fileksi ja lopulta kopioida alkusaldoriviksi seuraavaan taulukkoon. Hieman monimutkaista, 20 6 35 39 mutta tata ei tarvitse kovin usein tehd&. Tdma4 on kuitenkin aina parempi kuin kdsin kirjoittaa alkusaldorivia. BASIC-ohjelmat eivdt tétd kirjoitettaessa ole viel valmiita, mutta joitain kokeiluja olen tehnyt, ettaé tiedan ohjelmien ei kovin pitkia tarvitse olla. Tuloslaskelman ja taseen laskenta on mitaé ominta SPREAD- SHEETIN kayttéd, koska nami on laskettavissa tilitaulukon loppusaldorivin solujen perusteella. 3) HARDWARE, INRFACE-ongelma ja sen ratkaisu. Halusin kytked samalla kaapelilla sekd modemin (nokia 300) etta BROTHER EM 701:sen. BROTHER vaatii DTR-DSR-linjan kayttéa, joten kaapelin ndité pinnoja ei voinut kytked yhteen. RS-232 liittimen kuoreen olen tukevasti kiinnitanyt pienen vaihtokyt- kimen, jolla vaidan linjat 2 ja 3. Minulla oli erillinen modemikaapeli, joka toimi taysin hdiriétta. Uusi kaapelini ei sitten milld viikko-~ kausien ponnisteluista huolimatta suostunut toimimaan. Yhteys ei kaynnistynyt eri BOXeihin. Kaapeleiden kaikki johdot olivat kytketty samalla tavalla, mutta uusi kaapeli oli puolimetrié pitempi kuin toimiva kaapeli. SYY (oma k&sitykseni): vapaaseen DSR-linjaan indusoituneet hdiridpiikit, pidemméssé kaapelissa ndmdé olivat riittadvat aikaansaamaan APPLEn tukkeutumisen. APPLEn DSR-nasta on nimittain juuri ja juuri nostettu HIGH-tasolle, joten pienetkin hdiriét sekoittavat DSR- sisddntulon. RATKAISU: Laitoin kaapeliliittimen sisdlle 5 kohmin vastuksen DSR-DTR-p lille, jolloin APPLEn DSR-nasta nousi vahvemmin HIGH-tasolle. BROTHER pystyy laskemaan nastan kkien v kuitenkin edelleen reilusti LOW-tilaan, joten kattely pelaa. Tama vihje kaikille niille, joilla on ollut ongelmia HARDWARE- kattelyn kdytéssé erityisesti pitkien kaapelien kanssa. Parhain terveisin 40 Tero Sand KONEKIELIKURSSI Osa! Miksi opetella konekielta? Syita tahan voidaan léytaa montakin. Yksi ilmeisin on konekielen nopeus, joka on BASICiin ja (Apple)-Pascaliin verrattuna satakertainen. Toinen syy on, etta kaytannéssa niinsanotut pikku-utilityt — muistihaut, diskiutilityt ym. - voi tehda& ainoastaan konekielella. Tama johtuu siita, etta esimerkiksi BASIC-ohjelma tuhoutuu ladattaessa uutta BASIC-ohjelmaa, kun taas konekielipatkia voi olla useita yht’aikaa muistissa. Jos tarvitaan vain yhta patkaa, valitsemalla sen paikka muistissa sailyy se siella ‘ikuisesti’ myés vaihdettaessa BASIC-ohjelmaa. Kolmas syy on, etta konekieli on sit& enemman harrastaneen i t& - ainakin minun mielestani — adrettéman joustava ja sill tehdyt ohjelmat on helppo muokata omiin erityistarpeisiin juuri sen takia, etta sen kaskyt toimivat alkeell la tasoilla. Mita enemman on konekielessa ohjelmoinut, sen tarkeammaksi juuri tama viimeksimainittu syy nousee. Kaikissa ohjelmointioppaissa neuvotaan kuitenkin “ala kayta Konekielta kuin nopeuskriittisissa tilanteissa", joka viittaa siihen, ett& konekielt& on vaikea opetella ja kayttaa ja sen luonti on hitaampaa verrattuna korkeamman tason kKieliin. Mielestani konekielen opettelu, kaytté ja luonti ei ole vaikeaa, joskin sen tehokas kaytté vaatii opettelunsa, mutta samaa voidaan vaittaa muistakin kielista. Joka kielessa on omat Konstinsa. Ja mikali on kaytéssa tarpeeksi tehokas assembleri eli kaantaja, ei ohjelman muuttaminenkaan ole kovin vaikeaa. Mita tulee konekielen luonnin hitauteen, pitad se jossain maarin paikkansa. Tilanne helpottuu Ky11& huomattavasti mikali pilkkoo ohjelmiaan mahdollisimman lyhyihin osiin ja tallentaa yleishyédyl— lisimmat rutiininsa kirjastoihin. Nain ei tarvitse luoda jokaista patkaa erikseen jokaiseen ohjelmaansa. Ohjelman luonnin hitauden vastavaitteeksi voidaan esittaa, etta mikroilla — ainakin nk, 8-bittisilla mikroilla kuten Apple II, C-64, TRS-80 ym. - melkein mink& tahansa ohjelman ajaminen jollakin korkean tason kielell& on liian hidasta. Numerojarjestelmat 1. Binaari- eli kaksikantajarjestelma Binaarijarjestelmassa on vain kaksi lukua, 0 ja 1. Kuten miss& tahansa muussakin jarjestelmass&, luvun arvo saadaan laskemalla yhteen kaikki luyvut, jotka saadaan kertomalla kukin luyun numero arvolla, joka on kanta * (potenssi in» 4! humeron paikka. Numeron paikan kasite on tarkea ymmartaa: se on numeron et&isyys luvun oikeasta reunasta. Oikeasta Peunasta laskeminen saattaa tuntua oudolta, mutta syy siihen on yksinkertainen: talldin paikka ilmoittaa sen potenssin arvon, johon ko. numero on korotettava. Havainnollinen esitys bin&ariluyusta 1001011 seuraa: paikka -> 6543210 no. =), 410 0.10 454 Tama on 1*2°O + 1¥2°1 + O*2°2 + 1*2°3 + O¥2"4 + 08275 + 1*2°6 eli numeroin ilmaistuna 1+2+0+8+0+0+64 = kymmenjarjestelmass& 75. Kuten todettu, nain toimii myés esimerkiksi Kymmenjarjestelma: 125 on S#10°O + 21071 + 1*10°2. Bingarijarjestelma on hyvin tarkea konekielen kannalta. Se on ensinnakin todellisuudessa ainoa jarjestelma, jonka kone tuntee: tietyssa paikassa joko on jannite (ts, 1) tai ei ole (Q). Toiseksi monet konekielen kaskyt operoivat lukuJja siten, etta kyseessa olevia lukuja voi kasitella ainoastaan binaarimuodossa. Tietokonetekstiss& yleinen termi on bitti, joka on tiedon pienin yksikké. Bitti on itse asiassa binaarijarjestelman numero: bitin ollessa p&alla vastaa se binaarilukua 1. Vastaavasti bindariluku 0 tarkoittaa, etta ko. bitti ei ole paalla. 2. Hexadesimaali rjestelma 1. 16-kantajarjestelma Hexadesimaalijarjestelm& on myés hyvin tarkea. Sen kaytté ei periaatteessa eroa bindarijarjestelmasta: luvut vain ovat O-15:in valilta, joissa 9:n yli menevat luvut on korvattu kirjaimilla A-F, ja potenssi on 2:n sijasta 16. Toisin sanoen esimerkiksi hex-luku 4B on 4ei6°1 + Beléo ja koska hexadesimaalijarjestelman B on kymmenjarjestelmassa 11 (..8-9-A-B-C-D-E-F), niin kymmenjarjestelmasea saadaan: 4ei6°1 + 1ieteo = 416 + 1181 = 644 11 75t Yhta hexadesimaalilukua (O-F) kutsutaan yleisesti myés nibbleksi tai nybbleksi. Kahden hexadesimaaliluvun (lukualue 0-255 1. O-FF) rypadletta kutsutaan byteksi tai suomalaisittain tavuksi. Eras tarked syy hexadesimaalijarkestelman luomiseen oli muistettavuus ja virheiden tarkistettavuus. Konekielisen ohjelman kaskyt tallennetaan nimittain numerokoode ina muistiin, ja on jokseenkin helpompaa etsia virhetta sarjasta 42 ar oo ep 00 03 18 kuin sarjasta 10101001 Gooog000 10001101 oGoGooDG GooooO11 ooo11000 Miksei kaytet& kymmenjarjestelmaa, joka periaatteessa on v ela muistettavampaa kuin hexadesimaaliluvut? Aaa.. siita uraavassa kohdassa: 3. Hexadesimaal i/binaarikonversiot Hex-lukuja joutuu usein muuntamaan binadriluvuikei ja p&invastoin. Tam& onkin hyvin helppoa, johtuen siita etta binaarin kanta on 2°1 ja hexadesimaalin 2°4. Tama tarkoittaa etta 4 binadarilukua pystyy ilmaisemaan koko hex-luvun lukualueen. No, entapa se muunto: jos otamme hex-luvun 4B.. 4 B o100 1011 saamme - yllatys yllatys - saman luvun kuin ylla binaarijarjes- telmaa kasitellyss& osassa. Ei tarvitse kuin muuntaa Kukin hex- luku erikseen binaariluvuiksi ja yhdistaa tulokset. Vastaavasti muunnettaessa binaariluvuista hex-luvuiksi, tarvitsee jakaa bindariluku neljan numeron ryhmiin, muuntaa ne hex-numeroiksi ja yhdistaa tulokset. Mm. taman takia ruvettiin kayttam&an 16-kantajarjestelmaa; binaarijarjestelma - desimaalijarjestelma -konversiot ovat huomattavasti vaikeampia kuin hex-binaadrikonversiot ~~ johtuen luonnollisesti siita, ettei 2°x, missa x on kokonaisluku, ole koskaaan 10. Koko taman sarjan aikana tulen standardin kaytannén mukaisesti merkitseméan hex-lukuja $:lla ja binaarilukuja “ila. Kaksi hyvin tarkeaa kasitetta ovat LSB 1. Least Significant Bit/Byte (vahiten-merkitseva-bitti/byte) ja MSB 1. Most Significant Bit/Byte (eniten-merkitseva-bitti/byte). Esimerkiksi MSB-bitti on binaari- numeron vasemmanpuoleisin bitti. Sen nimitys johtuu siit& tosiseikasta, etta se vaikuttaa bin&arinumeron arvoon eniten. Eliz 11000000 = 192 ($CO> 01000000 = 44 Ero on 128. Mikali vaihdamme bitin nro 6 Coikean puoleisin on nro 0) arvoa eroksi tulee vain 64. 43 Eras usein vastaan tuleva kasite on "“sivu". Sivu on $100 (256) byte’ pitka alue, ja sivunumero on muistissa se alue, joka alkaa muisti- osoitteesta $100%*numero. Na&inollen sivu 0 on $0-$FF (0-255) ja sivu 7 $700-$7FF (1792-2047). Kun menee ‘monitoriin’ (Koko Applea ohjaava 2048 byten pituinen ohjelma) BASIC:sta kaskyl14 CALL-151 (tai jollain muulla omaperaisel]& tavalla), painamalla return-nappulaa saadaan jono juuri naita hexadesimaalilukuja. Nam& saattavat olla roskaa, mutta ne saattavat myés olla konekielisia kaskyja. xxxxL -kaskyl]a asia selyiaa; xxxx on jokin osoite Qin ja FFFFin valilla. Assembler Mikali joku toteutti yllaolevan kaskyn monitoriin menemisest&, sai han esille todennakéisesti ns. assemblylistausta. Assembly on kieli, Jolla varsinainen konekieli, joka on tosiassa jono nollia ja ykkésia, saadaan enemman tai vahemman ihmisille ymmarrettavaan muotoon. Jotta konekielessa voisi ohjelmoida, on elintarkeaa hankkia itsellens& ns. assembler-ohjelma, mik& antaa ohjelmoijalle samanlaiset yvapaudet kuin BASIC tai Pascal, eli voi Kirjoittaa rivien valiin, poistaa riveja, lis&ta tai muuttaa riveja ym. Eras parhaiten tunnettu assembler on Big Mac.C, jota saa A.P.P.L.E. -nimisesta amerikkalaisesta kayttajajarjestésta jasenhintaan $28.50. Toinen hyvin tunnettu assembleri on EDASM, Applen itsensa valmistama tuote. Itse kaytan tietysti ORCA/M-systeemia Carvostelu Omenahyveet Lokakuu -85 ja 2/1986) ja vetoan kaikkiin niihin, jotka haluavat tosissaan kayttaa konekielta: ostakaa se! Sen parempaa hinta/hyéty— suhdetta tuskin léydatte. Mikroprosessorin toiminta yleensa ja 6502 erityisesti Mikroprosessorin toiminnan kuvaustavoista havainnollisin lienee vertaus miehesta, joka kulkee reikajonon ohi ja lukee ohjeita rei’issa olevista paperilappusista. Ohjeita on periaatteessa kolmea tyyppia: 1. Lue jotain jostakin reiasta 2. Tallenna jotain johonkin reikaan 3. Mene jonkin reian luo lukemaan lisaohjeita Ellei ohjeissa kehoteta menemaan jonkin reian luo, ohjeen lukemisen jalkeen mies siirtyy seuraavan jonossa olevan reian luo. Mies vastaa mikroprosessoria ja reiat muistipaikkoja. Miehen toiminnan yilkkautta ohjaa ns. kellotaajuus, joka Applen kyseessa ollen on n. 1 MHz, joka tarkoittaa, etta mies (6502) saa 1 miljoonaa kellopulssia sekunnissa. Ensimmaisella kellopulssilla mies hakee kaskykoodin reiasta (jonka kohdalla han on), toisella — ja jos vaaditaan, aina Kuuteen kellopulssiin saakka - se toteutetaan. 44 6502:ssa on 6 rekisteria: A, X, Y, P, S ja PC. Naistakin vain kolme ensimmaist& ovat varsinaisia kayttajan kaytéssa olevia rekistereja, joihin voi tallentaa arvoja. PC- eli Program Counter rekisteria ei pysty manipuloimaan, mutta sen merkitys on hyv& ymmartaa, PC sisaltaa sen hetkisen osaitteen, eli joe kaytamme y114 olevaa vertausta, sen reian numeron, josta miehemme pit&a lukeman ohJjeitaan. 6502 on nk. 8-bittinen prosessori, joka kaytannéssa tarkoittaa, etta edellamainitut rekisteritkin PC:ta lukuunottamatta ovat S-bittisia, eli niihin pystyy tallentamaan arvoja O:sta 255:een (#0-$FF). Tama tarkoittaa samalla tietysti sit&, ett& jos yhteenlaskun tai muun toiminnan tuloksena rekisteriin yritetaan tunkea luku, joka on suurempi kuin 255, tapahtuu ns. ylivuoto: rekisteriin meneekin haluttu luku miinus 256. Toisin sanoen: yhteenlasku 2234149 tallentaa rekisteriin arvon 223+149-256 eli 116. Edella kerrottu tarkoittaa myés, etta tietoja voi siirtaa paikasta toiseen vain @ bitin lohkoissa. 650 osoitevayla ja PC-rekisteri ovat 1é6-bittisia, mika tarkoittaa, etta 6502 pystyy manipuloimaan 2°16 1. 6553614 eri muistipaikkaa (y114 olevassa analogissa reikaa). Tama ilmaistaan yleensa siten, ett& 6502:n muistiavaruus on 64 Kb (Kilobytea). Yksi kilo on 1024 eli 2°10 bytea. Muistia tietokoneissa on etupaassa kahta tyyppia, RAM-muistia ja ROM-muistia. RAM-muistia pystyy sek& lukemaan etta kirjoittamaan, mutta siella olevat arvat katoavat sahkén tavalla tahi toisella loppuessa. ROMissa olevia aei pysty muuttamaan; toisaalta ne sailyvat ékatkon yli. Seuraavassa on lyhyt esittely 6502:n varsinaisista rekistereista seka niihin liittyvista yleisimmista kaskyista. Tekstissa tulen rekistereita ilmaisemaan siten, etta niiden edella on piste. Esimerkiksi X-rekisteri ilmoitetaan .X:11a. +A (Accumulator) Ainoa matematiikkaan (yhteen- ja vahennyslasku) ja bittimanipulaatioon kykeneva rekisteri. KASKY _MERKITSEE TOIMINTO LDA LoaD Accumulator Lataa .Athan luku STA STore Accumulator Saasta (tallenna) .A: sislté johonkin muisti- paikkaan ADC ADd with Carry Yhteenlasku SBC SuBtract with Carry Vahennysiasku TAY Transfer A to ¥ Siirra (kopioi) .Asn arvo “Ythyn 45 TAX = Transfer A to X Sama kuin y11a, kohde vain on .X PHA. PusH Accumulator onto stack Kopioi .A:n arvo stackiin 1, pinomuistin (katso viimeinen kohta) PLA Pull Accumulator from stack Siirra stackissa oleva arvo -Athan X&. Indeksirekisterit. Vaikka naita voi kayttaa arvojen valiaikaiseen taltioimiseen, niiden paaasiallinen kaytté on lataamis/saastamis -oscitteiden indeksointi. Jos ei tata nyt ymmarra, niin ei se mitaan; tata selvitellaan tarkemmin muistipaikkojen manipulaation yhteydessa. KASKY _MERKITSEE TOIMINTO LOX & LDY Lataa arvo .X:an tai «Yin STX & STY Saasta .X tai .Y INX & INY Lis’a .X:aan tai .Yshyn arvo 1 DEX & DEY Vahenna .Xin tai .¥: arvosta 1 TXA & TYA Kopioi .X tai .Y .Ashan TXS Transfer X to Stack pointer Kopioi .X Stack pointer crekisteriin (katso viimeinen kohta) TSX Transfer Stack pointer to X Kopioi Stack pointerin arvo oXraan P (Processor status) Tama B-bittinen rekisteri jakautuu itse asiassa 7:aan statuslippuun. Naita lippuja ovat (MSB ensin): N (Negative), V (oVerflow), kKayttamatén, B (Break), D (Decimal mode), I (Interrupt disable), 2 (Zero) ja C (Carry), Naist& lipuista enemman seuraavalla Kerralla. KASKY _MERKITSEE TOIMINTO PHP PusH Processor status onto stack Kopioi Pin arvo stackiin PLP Pull Processor status from stack Siirra stackin arvo Prhen S (Stack pointer) 4502 kayttaa $100 1. 256 bytea pitkaa stackia eli pinomuistia, jonka havainnollisin vertaus on astia~ tai tarjotinpino. Mikali joku panee em. astiapinoon lautasen, on tama Jautanen se astia, mika voidaan seuraavaksi pinosta ottaa. Tata rakennetta kutsutaan LIFO- eli Last in, First Out -stackiksi $502:n pinomuistia sailytetain RAM-muistissa, osoitteessa $100 (256). Taman pinomuistin loppupaa eli astiapinon pohja (jossa sijaitsee se astia, joka voidaan ottaa vasta kun kaikki muut astiat on poistettu) sijaitsee muistiosoitteessa $1FF. S eli Stack pointer <jonka arvoa voi tutkiskella siirtémalla se X-rekisteriin kaskylla TSX) ilmoittaa kahta eri asiaa: ensinnakin se ilmoittaa kuinka monta bytea - astiaa - pinoon voidaan viela latoa; toiseksi se ilmoittaa seuraavan vapaan byten paikan stackissa relatiivisena pinomuistin alkupaahan 1. osoitteeseen $100 nahden. 46 Seuraavassa tata on yritetty havainnollistaa. Oletetaanpa, etta stack on alussa taysin tyhja, eli S=$FF ja pinomuisti on taynna noliia. Siis: $100 1 $00 1 $101 1 $00 1 $102 1 $00 1 SiFE 1 $00 1 S$ -> $1FF 1 $00 1 Seuraavaksi tungetaan stackiin pari lukua: LDA #807 PHA LDA #808 PHA Stack ja S$ ovat nyt: $100 1 $00 1 $101 1 $00 1 S$ -) $1FD 1 $00 1 SiFE 1 $DA 1 SiFF 1 $07 1 Mikali ‘vedamme’ stackista luyun kKaskylla PLA ovat stack ja S nyt $100 1. $00 1 $1FD 1 $00 1 S -) $1FE 1 $pa 1 $iFF 1 $071 Ja .Athan on siirtynyt luku $DA. PLA ei siis muuta stackin sisaltoa lainkaan, ainoastaan .A- ja S-rekistereita. TEHTAVA 1 Kuten kaskylistastasta naitte, siirtaa TSX Stack pointerin arvon ja TXA .X:n arvon .A:han. Tama huomioon ottaen, mika on Stack pointerin, Xin, .Ain ja itse stackin tila seuraavan patkan jalkeen (S on alussa SFFD? Tsx 47 Yhteen- ja vahennyslasku Yhteen- ja vahennysiaskun tekemiseksi 6502:ssa on 2 kaskya, nimittain ADC ja SBC. Kuten ndist& voi paatella, kumpaankin toimintaan osallistuu C-lippu ‘lainauslipun’ ominaisuudessa, Taman ymmartamiseksi on hyva ottaa esimerkkeJa. Jos esim. laskemme yhteen iuvut $23 ja $A1, tapahtuu se prosessorin kannalta seuraavasti (muistattehan, prosessori toimii itse asiassa binaariJjarjestelmassa. Laskettaessa bitteja yhteen on tietysti huomioitava, etta ne ovat Kaksijarjestelman lukuja, eli O+0 = 0, 140 = 1, 141 = 0 ja 1 muistiin.>: fy 234 00100011 = $23 + 10100001 = sai 11000100 = $c4 Tamahan on tietysti hieno juttu, mutta entapa jos laskemme yhteen luvut SDE ja $24? iti 11011110 = $DE + 00100100 = $24 ooooog10 = 02 Mihin tuo ‘ylimaarainen’ bitti joutuu? No C-lippuunpa tietenkin. C pitaa nollata laskun alussa kaskylla CLC (CLear Carry), muuten yhteenlaskusta tulee yhden verran liian suuri. Konekieless& ja maailmassa muutenkin tullaan harvoin kuitenkin toimeen 0-255 valilla olevilla luvuilla. Entapa jos halutaan laskea esim, $0500 + $1234? Taman tekemiseksi taytyy kayttaa apuna Kahta muistipaikkaa, kutsuttakoon niita vaikka LO:ksi ja HI:ksi. Seuraavassa on lyhyt assembler-muctoinen ohjelma. Tassa formaatissa ensimmainen kolumni sisaltai osoitelaput eli labelit, toisessa kolumnissa ovat varsinaiset kaskyt 1. op-codet, kolmannessa taas kaskyjen kayttamat arvot 1. operandit ja viimeisessa kKommentit. Loa #300 Luvun $0500 alimmat 8 bittia cLe Nollaa C apc #334 Luvun $1234 alimmat 8 bittia STA LO Saasta tulos LDA #805 Luvun $0500 ylimmat 8 bittia ADC #812 Luvun $1234 ylimmat 8 bittia STA HI Saasta tulos Huomatkaa, etta laskettaessa yhteen lukujen kahdeksaa ylempaa bittia C-lippua ei nollata; nadinollen jos ensimmaisessa yhteenlaskussa tapahtuu ylivuoto, se huomioidaan laskettaessa toista osuutta. Vahennyslasku tapahtuu hieman eri tavalla. Siina C pitaa ASETTAA, ei nollata. Vaan onpa vahennyslasku muutenkin monimutkaisempi. Katsotaanpas esimerkiksi vahennyslaskua $74 - $47: a11io1o0 = $74 - 1000111 = $47 co100000 = $20 Tosiasiassahan $74-$47 on $2D (laskekaapa'), joten jotain meni ilmiseluasti pieleen. Toimivan vahennyslaskun tekemiseksi taytyy esitella kasite “Komplementti’. Siina luvun kaikki bitit muutetaan siten, etta ykkosista tulee nollia ja painvastoin, esim. Juvun 10110191 Komplementti on 01001010. Miinuslukujen esittamiseksi luvusta otetaan ns. ‘kahden kKomplementti’, joka kaytannéssa tarkoittaa, etta otetaan luvusta Komplementti JA lisataan siihen luku yksi. Muutetaan ensin luku $47 edellaolevan mukaan: 01000111 = $47 10111000 = $47:n Komplementti + 00000001 10111001 = kahden Komplementti $47:sta. Sitten voidaankin jo $47 vahentaa $74:sta e1i lisataan $74:4an $47: yllasaatu Kahden komplementti (eli -$47): wit 01110100 = $74 + 10111001 = -$47 00101101 = $20 Mika onkin oikea tulos, Talla Kertaa mikali El tapahdu alivuotoa, C-lippu ja& paalle, muutoin C nollautuu. Huomattakoon, etta Kaytettaessa negatiivisia lukuja bitti 7 ilmoittaa, onko Kyseessa negatiivinen luku vai ei. Tama tarkoittaa tietysti sita, etta mikali halutaan kayttaa negatiivisia lukuja on byten lukualue +127/-128. TEHTAVA 2 Millainen ohjelma vahentaa luvun $0FAS luvusta $9D077 Ei sitten enempaa talla kertaa. Seuraavassa osassa tutustumme 6502 addressmoodeihin, jotka ovat 6502:n voima ja etu muihin 8-bittisiin prosessoreihin kuten esim. 2-80 verrattuna ja statuslippuihin. Markkinapaikka HALUTAAN OSTAA Apple //e:hen kovalevyasema 20 Mb - 40 Mb, lahemmin osoitteella Ari Laine, PL 64 34801 Virrat tai puhelin 934 - 55888. Markku Siivola Printteri sanoi?$$*((/")%$? //c7n porttien asetus Ennen asiasta poikkeamistani seuraa jutun tiivistelmi Helppo, kétevé, nopea tapa asettaa oikeat kommunikaat ioarvot printtereille, plottereille ja modemeille Apple //c:n sarja- portteihin pysyvasti (koneen sammuttamiseen saakka) ilman vipujen napraamisia tai kuolettavan hitean //c System Utili- ties-ohjelman latautumisen odottelua. Voit valita 1) Apple- soft-ohjelman, 2) erillisen konekieliohjelmapatkan tai 3) boot-chjelmaasi liitetyn pienen POKE-DATA-patkan, joka Sitten poiketaan asiasta: kumpi ompi parempi: asettaa Applekakkos- sarjansa koneen kommunikoinnin perusarvot kaikennakdisten ja hintaisten korttien ja porttien ja slottien vivuin vaiko softwaresta? Markkinoilla on monen sortin 1/0-korttia eli printteri-, modemi-, plotteri- ja muunkinlaisia yhteyksia hoitelevia kortteja ja laati- koita. Kun yksi korttimainos sanoo, etta ei end mitdén hankalia vipujen rapsimisia niin toinen sanoo, ettei ena mitéin hankalia joka kerran arvojen uudelleen asettamisia, vaan vivut kerralla kohdalleen ja sitten pelaa aina. No sen ensimmaisen tyypin mainoksen vehkeessa ei tietystikién mitéan vipuja ollutkaan, ja oli niin mahdottoman hankalaa initialisoida se joka jumalan kerta jollain kummallisella paikkausohjelmalla, joka tietysti ei sopinut yhteen ei sen eika tuon ohjelman kanssa, mutta uusi versio oli kyllé kuulemma valmisteilla... Sen toisen tyypin korttien vipuihin taas paasi kasiksi reivaamalla vanhan kakkosensa kannen tyhjaksi ja tiirikoimalla lipsuvalla ruuvimeisselilla karpasen- kakan kokoisia mikronappaimia kahden kortin valisen sentin levyisen kolon pohjalta oikosulkua pelaten joka kerta kun oli tarve vaihtaa vehkeen arvoja. //erssa ei porttien asetukseen muta vaihtoehtoa ole kuin ohjelman avulla. //c:n mukana tuleva //c System Utilities-disketti, jolla asetukset voi hoitaa, on ensinnakin raivostuttavan hidas, ja toisekseen, siind ei edes ollut 150 baudia, jota printterini tarvitsi, ja juuri sen arsyyntymisen erdana tuloksena tama juttu on syntynyt. //e:ssi voi useimmiten kiytetyn asetuksen néppailla korttiinsa vivuilla, mutta jos Apple joutuu saman portin kautta hoitelemaan useampia periferialaitteita, alkaa vipujen rapsiminen hermostuttaa. ° //e:n (ja eikés //e:nkin?) porttien (slottien) asetukset voi ohjelman avulla hoidella piidasiallisesti kahtessa paikassa: joko padmuistin (main memory) ruuturei'issd (screen holes) (kielitoimisto pysykéin nahoissaan) tai listimuistin (auxiliary memory) ruuturei'issa. Kaupalliset ohjelmat pruukaavat sormeilla pédmuistin puolta, mutta en ollut niista muistipaikoista kovinkaan kiinnostunut, koska niiden asetukset olivat aina havinneet taivaan tuuliin, ennenkuin niita ennatin hyédyntéa. Ne nimittdin katoavat jo vaivaisesta RESETista, ja kun IN- ja PR-komennotkin ne kadottavat, tarvittiin jotain pysyvampaa tassa muuttuvaisessa maailmassa. 50 Nuo pysyvémmét paikat ovat listimuistin puolella: Portti 1 Portti 2 Hex Dec Hex Dec Data- ja stopbitit, baud 478 1144 = =47C 1148 Pariteetti 479 1145 47D 1149 Echo, rivinsyétté, printteri/komm.porttivippa 47A 1146 47E 1150 Rivinpituus 47B 11470 47F 1151 Niihin kun arvot laittaa niin ilman haittaa saa resettia ruttailla aggressioit